sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Jyväskylän neulefestarit osa 1: yleistunnelmaa



Herran jestas, nyt tajusin että en ole vielä postannut kokemuksiani tämän vuoden festeiltä. Tällä kertaa en viitsinyt kantaa järkkäriä mukana, joten ehkä se oli osa syy miksi postaaminen unohtui. Kuvat ovat lojuneet puheimessa pidempään. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :)



Tässäpä nyt sitten "pienellä" viiveellä tunnelmia kesän mahtavimmilta festareilta. Ehkä onkin oivallista näin koleana syyspäivänä palata kesän lämpöön ja ihaniin muistoihin.



Festareiden ajan koko Toivolan piha loisti upealla värimaailmallaan, värikästä lankatarjontaa oli useamman myyjän toimesta. Välillä tuntui ettei tiennyt mihin olisi seuraavaksi katseensa suunnannut.



Ehdottomasti suosituin oli Stephenin ja Penelopen koju, jossa oli koko ajan tunkua. Kaikki halusivat päästä juttusille itse kuuluisuuden (Stephen West) kanssa, joka nöyrästi otti jokaisen vastaantulijan huomioon.



Amsterdamilaisessa kojussa oli tarjolla sävyiltään toisiinsa sopivia niin merino sinkkuja kuin silkki mohairia ja myyjät innokkaana auttoivat asiakkaita valitsemaan niitä täydellisiä väriyhdistelmiä.



Stephen jakoi myös erilaisia kunniamainintoja mm. tyylistä ja omaperäisyydestä.
Saatiinpa myös Tampereellekin yksi kunniamaininta. Eikä ihme, Kikin itse ommeltu ja neulottu kokonaisuus oli todella hieno! <3



Petrichor yarnsin ihanat pastellisävyt olivat niin herkullisia! Hyvin nopeasti tästäkin kojusta lankavyyhdit hupenivat uusiin koteihin.

 


Ikke Yarnsin Silky Baby Alpaca Cashmere lanka oli unelmaisen pehmeä, sitä olisi voinut loputtomiin vain silitellä.



Jo toistamiseen italialainen Snailyarn oli tullut tuomaan Jyväskylään tuulahdusta etelästä. Jos olisi ollut hieman rauhallisempaa kojun ympärillä, niin olisin saattanut kokeilla viritellä vanhaa kielitaitoa pitkästä aikaa. Vaan enpä tohtinut. :)




Koukuttamon pisteeltä yritin etsiä, josko löytäisin viime vuodelta bongattua ultrapehmeää Hurmio silk lankaa Sakuran tai Kallion värisenä, mutta eipä ollut. Kaikkea muuta ihanaa kyllä löytyi. :) Tourulan tilan söpöt alpakat olivat jääneet kotiin tällä kertaa, mutta alpakan villaa olikin sitten sen edestä.




Ilon kojusta löytyi mulle uusi tuttavuus Primrose Yarnin Merino singleä, joissa ei ollut värivaihtelulla säästelty. Vyyhtien sävymaailma oli kuitenkin harmoninen. Väriskaalaa oli pastellin sävyistä kirkkaampiin neonsävyihin. Ilolla oli myös myynnissä monta päheää neulekorua tai avaimenperää, jotka olisin niin mielelläni ottanut mukaan.


Lanitium Exmachina tarjoili mm. tuttuja tummempia värisävyjä ja glitterin loistoa.


Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä kurkistetaan vielä pikaisesti Titityyn tarjontaan. Kaupassa oli aika kuhina päällä ja kaiken ihastelun ohella ei jäänyt juurikaan kuvia itse langoista. Tosin talvifesteiltä on aika tuoreet kuvat olemassa, joten mennään niillä. :)


Paikalla oli myös monta muuta lankamyyjää uutta sekä vanhaa, joita en innostukseltani hoksannut kuvata. Täältä pääset kurkkaamaan ketä kaikkia oli paikalla. Stephenin ja Penelopen kojun lisäksi Kässäkerho PomPomin kojulla kävi kova kuhina. Heidän itse värjäämät Suoma singlet taisivat olla festareiden suurin hitti ja ne loppuivatkin muistaakseni kesken. :)


Tänä vuonna oli paljon myös neuleaiheisia kirjoja tarjolla. Lauantaina Moreenin kätköistä löysi Janina Kallion signeeraamassa omaa uutta kirjaansa Lumoavat neulehuivit by Wollenberry.




Festarit olivat houkutelleet paikalle vieraita ympäri maailmaa, kaukaisimmat vieraat mitä itse bongasin olivat Portugalista ja Amerikasta. Suomi on todellakin yksi neuleyhteisön kärkimaita!


Love local brands cafe &bar kestitti janoisia ja nälkäisiä festarivieraitaan erilaisilla herkuilla, mm. perjantaina oli sushi buffet tarjolla. Kahvila oli pihan keskiössä ja loi rentoa tunnelmaa omalta osaltaan. Toivolan piha-alue oli tehty todella kauniiksi festareiden kunniaksi, voi vain ylpeänä ihastella, kuinka vuosi vuodelta festarit paranevat. :)


Pihan keskelle oli tehty viihtyisä loungealue sohvineen ja Dj loi tunnelmaa rennolla musiikilla. Edes pikainen sadekuuro auringon paisteen keskellä ei onnistunut häätämään festarikansaa sisätiloihin. :)



Shoppailun lomassa oli ihanaa välillä rentoutua neulomaan Timeless Henley neulepaitaa ja turisemaan mukavia festarisiskojen kanssa.



Vaikka olinkin lähtenyt reissuun hyvän neuleystäväni kanssa, ei haitannut vaikka tiemme välillä erkaantuivat. Festareilla oli paljon uusia ja vanhoja tuttuja, joiden kanssa oli kivaa vaihtaa kuulumisia. Neuleyhteisössä kun otetaan kaikki avosylin vastaan. :)



Joka puolella festarikojuja oli esillä toinen toistaan ihanampia neuleita, joista sai miljoonia uusia ideoita päähänsä, huoh!



Stephen West on vaan Kingi! Se taito mikä hänellä on yhdistellä värejä ja vai kädenkäänteessä luoda erilaisia huiveja on ilmiömäistä. Ei ihme, että hän on saavuttanut niin suuren suosion.




Tämä Stephenin huivi oli kyllä niin upea! Pitää varmaan vihdoin ja viimein korkkasta joku Stephenin ohjeista, kenties sitä briossia?



Titityystä löytyi luonnollisesti paljon ideoita, harmaan eri sävyt ovat kyllä kauniita ja ajattomia. :)



Kässäkerho PomPomin kojulla oli Neulistin kaunis Lauha neule, joka oli tehty juurikin siitä suositusta Suoma langasta, liekö syynä suosioon. :)


Tässä oli ensimmäinen postaus festareista, myöhemmin tulee vielä tunnelmia perjantain Laine-risteilystä, kursseista sekä tietenkin niistä tuliaisista. :)

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Jätskiä, jätskiä...

GELATO
Langat: La Bien Aimée Merino Singles; turkoosi  & pinkki ja Hedgehog Fibres Sock; Crybaby 
Puikot: 4,5mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -208g


Edellisessä postauksessa tämä huivi oli vielä suunnitelmana pääkopan syövereissä ja kerinä sylissä. Mutta kevään korvalla suunnitelmasta syntyi jotain konkreettisempaa.


Kirjoneulepaidan jälkeiseen tuskaan tuli kuin tilauksesta Veeran uusi Gelato-huivi. Oli mukava siirtyä tekemään välillä jotain vähän leppoisampaa neuletta. 


Jo tekovaiheessa tämä huivi sai lempinimekseen yksisarvisen oksennus (unicorn´s puke). Mistäköhän lienee tullut? :D Aikaisemmin en ihan näin räväkkää väriyhdistelmää ole suosinut. Värit vaan sulautuivat niin täydellisesti yhteen, että pakko oli kokeilla. 


Onneksi oli vappu juuri tulossa, niin sai huivista sopivan rekvisiitan. :)


Langoista pinkki ja turkoosi olivat La Bien Aiméen Merino sinkkuja, jotka tuli hamstrattua viime vuoden Jyväskylän neulefestareilta. Kun taas valkokirjava Hedgehog Fibresin Sock oli jäänteitä Breathing Space neuleesta. Kaikki ihanan pehmeitä sekä neuloessa, että ihoa vasten. 


Huivista tuli ihanan iso, sen saa käärittyä joko harteille tai kaulaan näpsäkästi. Neuloessa tosin viimeisiä kerroksia meinasi usko ja toivo loppua, kun silmukoita oli parhaimmillaan puikoilla yli 600.


Kuvatessa löytää aina hauskoja uusia ulottuvuuksia. Kuten näitä kuvia muokatessa huomasin tuon jättisukkahousujen varjon, joka linssiluteili useammassa otoksessa. :D


Veeran tyyliin huivi ei ollut pelkkää aina oikein-neuletta, vaan siinä oli hauskoja yksityiskohtia, kuten lyhennetyin kerroksin tehty kierretty joustinneule. 


Vaikkakin huivista tulikin omaan makuun hieman "äklö", niin tykkään siistä silti. Kaulalle kiedottuna värit sekoittuvat sen verran, että ei nyt ihan vastaantulijan silmää sokaise. Pitäähän sitä nyt aina silloin tällöin herättää itsessään se sisäinen pikku prinsessa, joka rakastaa yksisarvisia ja hattaroita. :D


Huiveissa on se hyvä puoli, että niissä neulotaan usein aina oikein-neuletta, joka tasoittaa pinnan ja valmistuu nopeasti. Jolloin tällainen laiskimus voi ottaa huivin suoraan käyttöön ilman pingotusta. :)

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Pääsiäisen tipuilua

VINTERSOL
Lanka: Hedgehog Fibres Merino DK, värit Pollen, Graphite & Silence 
Puikot: 3,75 ja 4mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -445g

Instagramissa jo useasti olen tätä neulepaitaa hehkuttanut ja nyt se on vihdoin valmis! Juuri sopivasti pääsiäisen pakkasille. <3


Kirjoneulekaarrokepaidat ovat mulle uutta aluevaltausta. Mutta huoh! Niinhän siinä taas kävi, että tästäkin tuli yksi must-juttu lisää. :) 


Laine lehden 3:ssa numerossa oli Jennifer Steingassin suunnittelema Treysta neulepaita. Sen kirjoneulekuvio ei niinkään ollut omaan mieleen, koska siinä oli montaa eri väriä ja enkä oikein osannut ajatella miten saisin itse kyhättyä kuvioon sopivaa kivaa väriyhdistelmää. Mutta neule muuten näytti niin kivalle, että päätin katsastaa olisiko helpompia malleja tarjolla Ravelryssä. Kävin katsomassa Jenniferin muita neuleita ja voi että miten kauniita malleja sieltä löytyikään. Malleja katsellessa soi päässä yksi ja sama mantra "mä haluun ton, mä haluun ton". Vaikea oli valita minkä lähtisi ensimmäisenä tekemään. :)


Laitoin Jenniferin Instagram-tilin (@knit.love.wool) seurantaan ja siellä kuulutettiin heti vuoden alusta yhteistä neulepaitaKALia (KnitALong). Hänen millä tahansa mallillaan sai osallistua. Kuumeisesti vaihtoehtoja punnitsin ja päädyin lopulta Vintersoliin. Yksi testineulojista oli tehnyt juurikin näillä samoilla väreillä itselleen paidan ja se oli todella upea! Päätin kopioida idean.


Lankana käytin ultrapehmeää siililankaa eli Hedgehogin Merino DK:ta. Lankaputiikki Silmukkaan oli juuri eksynyt erä tätä Pollen värissä. Tuon okrankeltaisen ihanuuden pongasin heti ja melkein meinasin joutua keristä jopa tappelemaan. :) Tammikuussa olin langattomalla (ostokiellossa), mutta juurikin tuon Pollen värin vuoksi jouduin vähän "repsahtamaan". Enkä ole katunut yhtään! Onpahan ainakin lämmintä mitä pistää päälle, jos ei kohta enää ole varaa maksaa kattoa pään päälle. :D



Hedgehog Fibresillä ei ihan täysin valkoista vyyhtiä löytynyt värivalikoimista ja alkuun luulin, että joudun ottamaan jonkin toisen lankamerkin avuksi. Jyväskylän Talvifestareilla kuitenkin törmäsin sattumalta Silence vyyhtiin. Vyyhti livenä näyttikin paljon hillitymmän vaalealta mitä kuvissa. Alkuun jännitin miten epätasainen kermanvalkoinen lanka sopii mustan kanssa, mutta se antaakin kivaa pientä elävyyttä pintaan.  


Ohje oli helppo ja tykkään siitä, että paidat tehdään lähes yhtenä kappaleena ylhäältä alaspäin. Ainoa asia mikä ohjeessa ihmetytti oli kaarrokekirjoneuleen osuus, joka tehtiinkin alhaalta ylöspäin ja loppuosuus paidasta ylhäältä alaspäin. Eli alkuun luotiin jämälangalle tarvittava määrä silmukoita ja neulottiin 3 riviä oikeaa, jolloin vaihdettiin varsinainen lanka työhön ja tehtiin kirjoneuleosuus.  Kaarrokeosuuden valmistuttua jämälanka purettiin pois ja poimittiin silmukat. Olin käyttänyt silmukoiden luomisessa normaalia silmukoiden luontitapaani ja sen purkaminen ilman että leikkaisi lankaa osoittautui aika kettumaiseksi hommaksi.  Tähän tuhraantui paljon aikaa, hermoja ja muutamia hiuksiakin. Lisäksi ihmettelin miksi tarvitsee silmukoiden luomisen jälkeen vielä neuloa 3 kerrosta oikein. Koin tämän turhaksi. Mutta mikäli lähdette Vintersolia tekemään niin suosittelen, että luotte silmukat vaikka Invisible provisional cast on tekniikkaa käyttäen. Huomattavasti helpompi purkaa. :)


Ihana oli pitkästä aikaa neuloa jotain vähän paksummasta langasta, tuntui kun paita olisi valmistunut hetkessä. Ohjeessa olisi kuulunut käyttää worsted vahvuista lankaa, mutta en halunnut paidasta niin paksua. Koska lanka oli vähän ohuempaa (DK:n vahvuinen), tein yhtä kokoa isomman varuiksi. Paidan valmistuttua kokeilin neuloa keskeneräistä Veera Välimäen Little Bird neulepaitaa, jossa langan vahvuus on lacea. Eihän siitä tullut yhtään mitään, jotenkin oli todella kankeaa. Äkkiä piti vaihtaa johonkin fingeringin vahvuiseen. :)


Ja mikä ihana tekosyy aloittaa uusi projekti! :)


Haaveissa on ollut tehdä pitkästä aikaa taas huivi ja Veera Välimäki on juuri hiljattain julkaissut uuden Gelato-huiviohjeensa. Täydellinen huivi, johon voi upottaa stashistä löytyviä karkkilankoja. Minttu ja pinkki ovat La Bien Aiméen Merino sinkkuja ja vaalea on Lystig Yarnin Merino sinkku. 


Oikein ihanaa ja lämmintä pääsiäistä teille kaikille! <3

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Pieni lentäjä poika

PIENEN POJAN LÄMMIKKEET
Lanka: Madelinetosh Tosh DK, väri saffron ja Novita Joki, väri valkoinen 
Puikot: 4mm pyöröpuikot
Ohjeet: pipo: Aviator hat by Julie Taylor, tossut by Pizzicato ja tumput muokattu tossuista
Lankalaihis: -150g


Vielä on ollut yksi joululahjapostaus jemmassa, nimittäin kerkesin pistää nämä pakettiin ennen kuin otin kuvat. Joten on täytynyt käydä jälkikäteen pikaisesti kuvaamassa. Ja se näkyy kyllä kuvanlaadussa. :) 


Siskon pojalle tein joululahjaksi aviator pipon, tossut ja tumput. Samaa sarjaa kuin aikaisemmin tekemä villapaita tietenkin. :)


Pipon kohdalla oli jo selvää, että teen lentäjä hatun mallisen, ne on niin söpöjä! Onneksi Ravelrystä löytyi kivasti valikoimaa. Samalla tekijällä oli hatusta ohje myös ilman palmikoita, mutta mun mielestä palmikot teki kivan yksityiskohdan. Itessään pipo ei näytä niin kummalliselta, mutta pikku miehen päässä se oli NIIN söpö! Valitettavasti kuvalupia ei herunut, joten joudutte vain kuvittelemaan pienen nappisilmän pipon sisään. :) 


Lankaa jäi vielä hyvin jäljelle, joten päätin tehdä samaan settiin tossut ja tumputkin. Paras ohje huovutetuista tossuista on mun mielestä Pizzicato-blogissa. Oon kerran aikaisemminkin tehnyt sillä ohjeella tossut ja tykkäsin. Nyt vaihdoin vain pitsiosuuden palmikoiksi, koska pipossakin oli palmikoita. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt tossujen varsista tehdä vähän isommat, sillä palmikko veti niitä aika paljon kasaan. 


Tumppujen ohjetta erikseen ei ollut, mutta tein sen mukaillen tossujen ohjetta. Tumput onnistuivat paremmin huovutuksessa, tossut jäivät aavistuksen isoiksi vaikka kävivät pesukoneessa useamman kerran. 



Ja lopuksi vielä koko setti esillä. Setistä tuli mielestäni todella kiva, vaikka se jää pieneksi varmaan todella pian. Mutta ehkäpä nämä aikanaan periytyy sitten seuraavalle tädin murulle. ;)