Liskoillaanko?

FAT LIZARD
Lanka: Les petits points parisiens Basique DK, väri Autumn in Tampere

Puikot: 3mm pyöröpuikot

Ohje: Fat lizard by Anu Ahoniemi, Taito lehti nro 6/2019

Lankalaihis: -226g

Nyt voi jo paljastaa, kun lahja on tavoittanut saajansa. Tämä liskohuivi oli siis äidin joululahja.

Kova oli yritys saada ajoissa valmiiksi, mutta hieman myöhästyi joulusta. :) Aatonaattona vielä yritin autossa äidille mentäessä neuloa huivin loppuosaa kuin viimeistä päivää, jotta olisi ollut jotain valmista näyttää. Pimeys ja ajan loppuminen saivat kuitenkin luovuttamaan. Pakko oli niellä tappio ja sanoa lahjan tulevan perästäpäin.

On se kumma, että aina syksyllä päättää että ei aio neuloa yhtäkään joululahjaa, mutta joka jumalan marras-joulukuu sen päätöksen aina pyörtää. Voisi edes harkita pyörtävänsä sen ajatuksen jo vaikka edes syys-lokakuussa, niin kerkiäisi paremmin valmistautumaan. Mutta ei, viime tingassa ja hirveellä kiireellä. :)

Noh, eihän siitä voi kuin itseään syyttää. :) Ehkäpä se into alkaa aina siitä, kun kaikki muutkin tekevät joululahjoja ja itse ei löydä mitään muuta hyvää lahjaa kaupastakaan.

Mutta mennäänpä taas itse aiheeseen. :)

Tämän liskohuivin idea lähti Tampereen neulojaryhmästä. Anu, joka liskohuivin on suunitellut kyseli aikanaan testineulojia. Silloin jo mietin, että olisi hyvä joululahja äidille, joka tällaista huppu-huivia on aikanaan joskus käyttänytkin. Testineulontaan en uskaltanut lähteä, sillä omasta aikataulusta ei koskaan tiedä olisinko saanut ajoissa valmiiksi. Lisäksi en halunnut ottaa lisäpaineita, eikä onneksi tarvinnutkaan sillä testineulojat löytyivät lähes samantien.

Malli on kaunis ja monikäyttöinen. Liskohuivista voi käyttää joko huppu tai huivi osaa pelkästään tai sitten molempia yhtäaikaa. Liskohuivi neulotaan kerralla, joten paloja ei tarvitse liittää toisiinsa. Koska tämä tehdään paksuhkosta langasta, tulee se myös nopeaan. Itsellä meni tämän tekemiseen 16 päivää, toki osa ajasta oli neulomista turbomoottorilla. :)

Liskohuivin reunoissa kulkee kauniit palmikot, jotka yhdistyvät lopulta toisiinsa huivin päissä. Hupun takana kulkee toinen palmikkokehys aina kappaleen kahtiajakoon asti. Palmikot antavat liskohuiville kivaa ilmettä.  

Lankana käytin Les petits points parisiensin Basique DK:ta, joka ei ole ihan samanpaksuista kuin ohjeelle suunniteltu lanka. Ohje on tehty Eluded Fibresin soft MCN langalle, joka on sport vahvuista lankaa. Metreissä langoissa oli eroa vain 100m, joten uskalsin lähteä kokeilemaan sopivuutta. 

Anun suosituksen mukaan otin saman puikkokoon mitä ohjeessa, jottei huivista tulisi liian isoa. Ja hyvin suositus piti paikkansa, neuloksesta ei tullut liian tönkköä eikä kokokaan mielestäni ole sen isompi kuin ohjeessa. 

Liskohuivi on helppo neuloa. Silmukoiden luonti tehtiin ohjeen mukaan turkkilaiseen tapaan, mutta sen vaihdoin villasukista tutumpaan Magic loopiin. Turkkilaisessa silmukoiden luomisessa jotenkin tuntui, että silmukoita oli puikoilla liikaa ja aloitus takkusi sen vuoksi.  

Törmäsin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2018 Les petits points parisienin lankoihin, kun Anne (langan värjännyt) tuli Pariisista asti pitämään Pop upia Lankaputiikki Silmukkaan. Tykkään Annen langoista, koska ne ovat todella pehmeitä ja värisävyt ovat harmonisia. 

Tämän langan Anne värjäsi toiselle (9/2019) Pop up vierailulleen ja värin innoittajana oli Tampere. <3 Jostain syystä tämä väri oli todella suosittu. :) Fingering vahvuinen lanka meni kuumille kiville. Tätä DK vahvuista riittikin vähän pidempään, niin että tällainen  mattimyöhäinenkin kerkesi ottamaan omansa.

Värisävy on todella kaunis ja hienosti punaiset raidat elävöittävät harmaata. Hyvin Anne on osannut vangita Tampereen ydinvärit ensimmäisellä vierailullaan. :)

Vaikka ensin alkuun ajattelin, että tämän mallinen huppu-huivi ei ole ominta juttua, niin kyllä siihen on vaan jotenkin lämmennyt. :) Kaunis ja harmoninen värisävy tuo liskohuivin parhaat puolet ehdottomasti esiin. Niin hyvin, että harkitsin jopa toisen tekemistä itselle ja ehkäpä jopa saman sävyisellä värillä ja langalla. :)

Callan kukkia

CALLA
Lanka: Malabrigo Arroyo, Sand bank

Puikot: 4mm pyöröpuikot

Ohje: Calla by Natasja Hornby, Laine Magazine, Issue 7

Lankalaihis: -269g


Pitkästä aikaa taas neulepostausta tännekin. :)

Tällä kertaa postauksen kohteena on Laine Magazine 7:sta Calla huivi. Alkuun Calla näytti todella monimutkaiselta, mutta se olikin loppupeleissä hyvin yksinkertainen. Calla on neulesuunnittelija Natasja Horbyn suunnittelema. Hän on minulle täysin uusi tuttavuus. Natasja on suunnitellut pääosin kauniita huiveja, paitoja ja pipoja, joista Calla on kolmanneksi suosituin. 

Heti kun Laine magazine ilmestyi ja näin tämän huivin, niin ihastuin siihen. Calla oli kuvattu todella kauniissa pohjoisen usvaisessa pakkassäässä, mihin se on omiaan lämmittämään. 

Langaksi valikoitui kestosuosikki Lankaputiikki Silmukan Malabrigon Arroyo, lanka joka sopii lähes mihin vaan. Sekä vähän paksumpaan neuleeseen että ohuempaan. Ohje on tehty paksummalle (DK vahvuiselle) langalle. Halusin kuitenkin huivista hieman pienemmän, jotta se olisi käyttökelposempi. Arroyo muhkeudessaan sopi hyvin, vaikka onkin sport vahvuista lankaa. 

Vaikka yritinkin vähän pienempää huivia saada aikaiseksi, niin ei se ihan onnistunut. :) 

Värivalinta osui tällä kertaa hiekan harmaaseen, jossa on vivahdus violettia mukana. Rauhallinen ja tyylikäs olematta kuitenkaan pliisu. Täytyyhän sitä tehtä joskus vähän näitä "värittömämpiäkin" neuleita. Calla itsessään on jo näyttävä huivi, joten mielestäni väriksi sopii paremmin hillitty kuin värikäs. 

Calla valmistui hyvin nopeasti, niin kuin aina, kun on paksua lankaa ja mielenkiintoinen neule käsissä. :) Huivin tekemiseen meni vähän reilu kuukausi ja siihen kerkesi mahtumaan muutamia virheitä ja purkuja sekä myös muita neuleita. Callan kukkien välissä olevaa joustinneuletta oppi todella nopeasti tekemään. Ulkomuistista kun yritti tehdä myös kukka osuutta, niin väärinhän se meni. :)

Vaikka Calla onkin muhkea huivi, on se toiminut hyvin myös kaulalle kiedottuna. Calla on äärettömän pehmoinen ja sen kanssa ei kevään kylmät tuulet ole haitanneet.  

Kastelin ja pingotin Callan ehkä liian isoksi, sillä osa kukista meni aika littaniksi. Hyvin tuntuu Calla pysyvän muodossaan, eikä rypisty kasaan vaikka miten pöyhii. Ehkäpä sen vielä joskus kastelen uudestaan ja pingotan vähän vähemmän. Arroyo lanka antaa aika hyvin myöden kastuessaan, joten jämäkämpi lanka olisi pitänyt ehkä kukat paremmin kuosissa. Mutta en silti vaihtaisi lankaa karheampaan. :)

Callasta tuli aivan ihana ystävä syksyyn sekä talveen ja se onkin ollut ahkerasti käytössä. Ehkäpä vielä teen joskus toisen. :)

Tampereen kädentaidot -messut 2018

Varmasti teen nyt ennätyksen myöhäisimmästä Tampereen käsityömessupostauksesta, mutta aion sen tehdä silti. :) Koska pakkohan sitä on oman kaupungin messuista postata, joka on monelle (ehkä liiankin monelle) vuoden kohokohta. Mitään pitkää postausta ette joudu lukemaan, mutta jos hetkeksi vielä palataan messutunnelmiin. :)



En ollut päässyt pariin vuoteen messuille muiden menojen ja sairastelun vuoksi, joten nyt vahinko oli otettava takaisin koko rahan edestä. Olin messuilla kaikkina kolmena päivänä lähes aamusta iltaan. Onneksi seurana oli monta hyvää ystävää, niin aika meni liiankin rattoisasti. Vaikka kyllä sen viikonlopun jälkeen aika poikki olin. Onneksi messut ovat vain kerran vuodessa. :)

Vuosi vuodelta tuntuu, että messujen kävijämäärät vain kasvavat, kuinkahan isoksi ne edes voi enää kasvaa. :D Nytkin jo tuntui, että happi alkaa loppumaan ja ahdistus tulla ensimmäisen parin tunnin jälkeen. Myös kyynärpäätaktiikkaa aika ajoin joutui kohtaamaan, vaikka yritti rauhassa tarjontaa katsella ja vältellä ruuhkapaikkoja. Huom, Novitan tai Adlibriksen osastolle en edes yrittänytkään mennä tuosta samasta syystä.



Pitkin poikin messualuetta oli esillä hienoja itsetehtyjä käsitöitä. Joroisten virkattu traktori kiinnitti oman huomion. Siinä on kekseliäisyyttä ja kädentaitoa parhaimmillaan!

Myös askartelukilpailuun osallistuneiden lasten taidonnäytteitä oli esillä. 

 Itseäni onneksi enemmän kiinnosti uudet ulkomaalaiset tuttavuudet E-hallissa, kuten mm. tämä ihastuttava G-uld. G-uld oli kunnostautunut lanka+ohjesettien muodossa ja se erilaisuudellaan houkutteli kojuun jatkuvaa väen virtaa. Yhdellä seinällä oli heidän lankavalikoimansa kauniine maanläheisine värineen, josta pystyi vaihtamaan ohjesettiin langat, mikäli valmiit eivät omaa silmää miellyttäneet.



Titityyn Tiina oli pakannut kokonaisen vaunullisen ihania lankoja ja neuleitaan mukaansa. Langat oli kauniisti seinälle asetettuna merkkien sekä värien mukaan vyyhdeissään.




Kässäkerho Pom Pomin naiset olivat taas vaudissa. Liinulla on uskomaton värisilmä sekä lankoihin että kankaisiin. Voi kun olisikin aikaa ja rahaa vaan harrastaa.



Turkulaisen Ilo yarn koruja ja pinssejä piti päästä hipelöimään.



Anna ja Eilan kojussa oli ihania mohairlankoja tarjolla. Mohair ja varsinkin silkkimohair tuntuivat olevan tämän hetken in-juttu, sillä niitä oli monessa muussakin lankakojussa tarjolla.

Elvarin korut jaksaa vuosi vuodelta ihastuttaa! Miten pientä sorminäppäryyttä korujen tekeminen vaatii ja kaikki itsetehtyjä.



Gepeton nukkekodin itse koottavat kaluisteet ovat vaan niin suloisia! Kaippa sitä pitää kohta itselle tehdä nukkekoti, jos ei muita käyttäjiä ilmaannu. :D

Tämä vuonna (varmaankin palautteiden johdosta) oli hieman enemmän panostettu tarjoiluun sekä istumapaikkoihin, joka oli todella tervetullut asia! Delin puolelta löytyvä joulupuuro oli kyllä ehdoton herkku! Kyllä jaksoi messuilla kierrellä, kun aamuisin ennen messujen avautumista täytti mahansa maittavalla riisipuurolla. Vielä kun saisi koko alueelle sinne tänne ripoteltuna enemmän kivoja pieniä sohvaryhmiä kovien tuolien sijaan. Niihin voisi vähäksi aikaa istahtaa neulomaan ja rupattelemaan. Itse pidän ehkä kuitenkin enemmän pienemmistä tapahtumista, joissa on enemmän tunnelmaa. Kädentaito messut ovat levinneet niin laajaksi, että tunnelmallisuus karisee. Se hyväpuoli messuissa on, että siellä pääsee näkemään paljon erilaisia yrittäjiä ja myyjiä samaan aikaan eikä tarvitse olla pelkän nettikaupan varassa.



Toki ihan erillinen kokouhuone yläkerrassa pois kaikesta vilinästä oli myös aika tervetullutta bloggaajien tapaamiseen. Kehitysehdotelmana voisivat järjestäjät ottaa E-halliin lisää ulkomaalaisia uusia lankamyyjiä tai värjäreitä. Samaan yhteyteen hallin keskelle voisi laittaa kahvilan sekä muutaman mukavan sohvaryhmän missä neulojat voisi istuskella, levähtää ja vaihtaa kuulumisia sekä esitellä messulöytöjä. 

Messuilun lomassa kerkesi myös hieman neuloa. Messuneuleeksi olin ottanut mukaan Poetin, joka on uusimmassa Laine Magazinessa (issue 6) julkaistu. Lankana on Katian Cotton Cashmere. Cashmere tuo ihanaa pehmeyttä puuvillaan ja tämä neule on varmasti kesällä ihanan viileä. Mikäli se siksi valmistuu. :D



Jälkeenpäin ajateltuna, ehkä tuo Poet ei ollut paras mahdollinen messuneule, sillä purkuuhan se messuilla neulottu osuus kotona meni. Oikeaa pitsiä olin tehnyt, mutta kierroksen aloitus väärässä kohtaan ja pitsi auttamatta väärässä paikkaan. :)

Messulöydöt:

No niin, sitten siihen ostospuoleen. Se huono puoli kolmen päivän rauhaisalla käyskentelyllä oli, että siinä kerkesi harkita ja katsella rauhassa ja löytää liikaakin kaikkia ihania juttuja. :) Olen päättänyt, että pyrin ostamaan lankani messuilta tai tapahtumista ja välttää yksittäisiä heräteostoksia. Joten sillä verukkeella annoin itselleni luvan vähän repästä. :) Samalla hankin myös kaikki joululahjat, joten olin varautunut vähän isompaan budjettiin. 

Martins Labin langat olivat G-uldin lisäksi itselle uusi tuttavuus. Pienen pienessä kojussa oli lankoja vaikka missä herkullisissa väreissä. Hyvin oli esillepano suunniteltu sillä langat olivat sekä väri että paksuusjärjestyksessä. Kupari tai ruskea on tullut suosikki värikseni hiljattain. Neuleissa sitä ei ole vielä näkynyt, mutta nyt ajattelin tehdä tästä ihanasta suklaaunelmasta Amrum neulepaidan.  

G-uldilta ostin piposetin, johon kuului langat ja ohje. Langat tosin vaihdoin mieleisekseni. Lisäksi sain Tied Knots pipo-ohjeen kaupanpäällisiksi. 

Skein Queenilta ostin huivilangaksi Enchantia, josta suunnittelin tekeväni Dusk light huivin. Enchantissa on pohjana Alpakkalanka, jossa on mukana Cashmereä sekä silkkiä. Nämä vyyhdit ovat uskomattoman pehmeät ja untuvaiset. Käytössä ja iholla varmasti lämmittävä sekä pehmeä!

Laine Magazine issue 6 ilmestyttyä ja siellä Sode neuletakin nähtyäni olen himoinnut itselleni palmikko neuletakkia. Sodeen itsessään menee niin paljon lankaa, että kertakaikkisesti ei ole varaa niin paljoa laittaa yhteen neuleeseen kiinni. Vaikka kuinka haluaisin. :) Lohdutuspalkintona eikä huonona sellaisena ostin Malabrigon Riosia, josta aloitinkin jo tekemään Nonesuch palmikkoneuletakkia. Ylläoleva kuva ei anna oikeutta värille, sillä se on mustan violetti.  

Titityyn kojusta tuli viime hetken ostoksena Pompom lehden uusin painos, koska Malabrigo Riosista suunnittelemani neuletakin ohje löytyikin vain tästä kirjasesta eikä Ravelrystä. Lisäksi jonkinlaisena heräteostoksena tuli ostettua Maker´s Keep ranneke, jonka magneettiin voi neuloessaan kiinnittää silmukkamerkit yms. tarpeellisen pikkutavaran, joka olisi muuten aina suussa tai hukassa. :D

Paaposta silmiini osui aivan sairaan ihania turkistupsuja! Ja juuri lempiväreissä. Näitä tuli hamstrattua ehkä vähän liikaakin, mutta ei ne olleet kyllä hinnalla pilattuja, verrattaen muihin hintoihin. :)

En enää harmillisesti muista mistä kojusta tämän ihanuuden löysin, mutta sain siitä erittäin tarpeellisen pussukan napeille. Jos muistaisin, mistä tämän pussukan ostin, voisin ostaa lisää samalaisia esim. vaihtumattomille pyöröpuikoikoille.

Kässäkerho Pom Pomilta lähdin jo tietoisesti hakemaan Happiness is Handmade pinssiä, koska sen sanoma iskee omaan ajatusmaailmaan täydellisesti. Ja sitä olen pyrkinyt toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. :) Paapolta löytyi pieniä nahkaisia Hand Made merkkejä sekä tupsun tekolaite, mikä kaiketi aina varalla täytyy olla, jos turkistupsut ei miellytä. Virkkuukoukkuja en varsinaisesti montaa omista koska en virkkaa, mutta aina niitä joskus tarvitsee vaikka silmukoiden luomiseen. Silloin on hyvä olla matkaanmukaan otettavat virkkuukoukut. 

Hupsistarallaa blogistin Terhin ansiosta bongasin vielä viime hetkellä pipoihin ja muihin käsitöihin laitettavia nahkaisia merkkejä Mira Anniiina Designin kojusta. Valitettavasti valikoima oli aika nihkeä, sillä parhaimmat olivat menneet päältä. Mutta löytyi sieltä silti muutama kiva kotiin vietäväksi.

Lopuksi ostin itselleni vielä joululahjaksi ChiaGoon puikkosäilytyspussin vaihdettaville pyöröpuikoille. Olen pitkään haaveillut saavani pyöröpuikot siistimpään järjestykseen ja kuosiin. Bonuksena pussissa on kokomerkinnät vaihtopäille. Missään muualla en ole tätä nerokasta ideaa nähnyt.

Messulöytöjen asioista tämäkin vanha neuletarvike "käsilaukku" menee kiinni! Tätä ennen tämä laukku on joutunut kantamaan kaiken neulomiseen liittyvän tilpehöörin sisässään ja se on pursunnut yliäyräiden. 

Luppasilta löysin joululahjaksi kummitytöille sekä siskon pojalle ihania vaatteita. Vaatteiden erikoisuus on se, että niihin oli tehty nahkasta lisäefekti esim. luppa- tai batmankorvat. Luppakorvat olivat todella suloiset ja eksyin heidän pikkuruiseen kojuunsa ihan vahingossa. Seuraavana päivänä he olivatkin muuttaneet isompiin tilohin ja paremmin nähtäville. Mieli olisi tehnyt ostaa itselle nahkainen reppu luppakorvilla, mutta en kuitenkaan raaskinut.

Ei todellakaan! Vai voiko? :D Paljon tuli taas hamstrattua messuilta, mutta toisaalta kaikki tarpeellisia ja mietittyjä. Onneksi tuli myös suurin osa joululahjojakin hankittua, ettei kaikki aika mennyt itselle hamstraamiseen. :D