Onnentoivotukset hääparille

Harvassa on hääkutsut nykyisin. Viimeisimmät kaverien häät olivat pari vuotta sitten. Suvun kesken häitä ei ollakaan vietetty ties milloin viimeksi! Taisin olla lapsi vielä. Mutta nyt vihdoinkin serkku katkasi häähiljaisuuden ja päästään pistämään jalalla koreaksi. Hääpari tykkää elokuvista, joten onnittelukortti piti olla sen mukainen. :)

Filmikameran kuva on 3D-kuvista ja valmiiksi stanssattu. Hieman oli koneella kuva stanssattu vinoon, mutta sen verran vähän, että kehtasi korttiin laittaa. :)

Tarvikkeet kävin hakemassa Papruksesta ja myyjän hyvien neuvojen ansiosta sain ideoita korttiin. 

Filmirullan pätkän kävin penkomassa äidin valokuvavarastoista, onneksi sellainen on vielä olemassa! Itse on tullut heitettyä kaikki pois, harmi!

Valmis! Rekvisiitaksi pääsi Dubrovnikista ostettu apina ja lahjaksi saatu pullo. Molemmat jäävät koristamaan omaa hyllyä. Lahjaksi annoin jotain aivan muuta. :)

Vain teksti puuttuu!

Blogi täyttää vuoden ja sen kunniaksi ensimmäinen blogiarvonta!

Niin se aika vaan menee siivillä! En ollut uskoa, kun selailin tekstejä, että tosiaanko vuoden olen jo blogannut? 

Kerronpa teille mistä kaikki alkoi...noin vuosi sitten työkaveri ehdotti blogin perustamista ja minä siihen naurahdin, että enhän mä edes lue kenenkään blogeja. :) Mutta siitä se ajatus lähti pikku hiljaa itämään. Ja pian huomasin selaavani blogimaailmaa. Eksyin sivulle, jossa määriteltiin bloggaamisen perusteet; millainen sen tulee olla, mistä pitää kirjoittaa, mitä sanoja ei saa käyttää jne... Huh, liian vaikeaa, mitä mulla olisi edes sanottavaa? Mutta sinnikkäästi työkaveri(t) painostivat ja yllyttivät tämän yllytyshullun perustamaan blogin. Käskivät unohtaa kaikki bloggaamisen kultaiset säännöt ja tekemään siitä omannäköinen. Blogin nimi...tuo haasteellinen tehtävä. Totta kai sen pitää olla täydellinen, iskevä, leikkisä, hauska, huumorintajuinen, älykäs ja mitä vielä. :) Koko blogin perustaminen meinasi kaatua jo nimeen, jos en edes keksi nimeä niin kuinka keksin jotain sanottavaakaan. Ja lopulta se ei edes ole mitään noista edellämainituista, se on vain päähänisto käännettynä italiaksi. Ja kerronpa teille salaisuuden...en edes tiedä onko se kirjoitettu kieliopillisesti oikein, mutta väliäkö sillä. :) Niinpä Vita Di Morbida Lana syntyi. Suomennettuna se tarkoittaa elämän pehmeää lankaa, mitä se sitten taas tarkoittaa...mene ja tiedä. Päätin, että blogissa olisi jollain tavalla esillä 4 harrastustani/intohimoani: käsityöt, valokuvaaminen, matkustaminen ja Italia. Käsityöt ovat neuloosin ansioista olleet enemmän esillä ja harmittaa etten ole vieläkään saanut aikaiseksi kirjoittaa viimeisintä Euroopan reissua loppuun. Tänä vuonna yritän parantaa tapani ja kirjoittaa juttu loppuun. :)  

Blogini kautta olen tutustunut bloggaamiseen ja blogimaailmaan, joka on vieläkin mulle vieras, mutta tätä kautta olen päässyt tapaamaan ja tutustumaan mahtaviin ihmisiin sekä paikkoihin! Kiitos siitä kuuluu työkaverini sinnikyydelle. <3

Synttäreiden kunniaksi järjestän ihka ensimmäisen (jännää!) blogiarvontani! Arvonnan palkintona jollekin onnelliselle lähtee tämän kassin sisältö.

Arvontakassista löytyy: 2 käsityölehteä, 6 kerää erilaisia lankoja, puikkoja, teetä ja pala pöllökangasta. 

Arvontaan voi osallistua yhdellä arvalla kuka tahansa, joka kommentoi tätä postausta. Yhden lisäarvan saat, jos keksit (mitä tahansa) näistä tarvikkeista saisi aikaan. Ja toinen lisäarpa lohkeaa, jos olet lukijani. :) Laitathan kommenttiin monellako arvalla osallistut sekä sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa sinuun yhteyttä.

Arvonta aikaa on 31.3.2015 asti. Voittajalle ilmoitan henkilökohtaisesti.

Hyvää arpaonnea!

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis

Käydessäni Helsingin lankakaupoissa löysin Menitasta ihanan pehmeää baby bamboo lankaa. Olen käyttänyt samaa lankaa aikaisemminkin vauvan peitossa. Värit olivat ihania ja kesti kauan päättää langan väri. Oli tavallisia pehmeitä värejä tai sitten näitä metallinsävyisiä lankoja. Jo kaupassa päätin tehdä langasta kummipojalleni synttärilahjaksi villatakin, joten harmaa oli varma valinta. Metallinväri tuo kivan silkkisen vaikutelman. Perinteinen harmaa olisi varmaan kauppaan jäänytkin. Lankaa on todella helppo neuloa ja työ valmistui ennätysajassa. Myös malli oli helppo, vain muutamassa kohdassa sai hetken raapia päätään. :) Ostin ohjelehtisen samassa yhteydessä ja siinä tuli mukana myös suomennetut ohjeet. Pääosin käytin kyllä englanninkielistä ohjetta, sillä se oli yksinkertaisempaa tekstiä (blondi mikä blondi). :) Oletteko te muut törmänneet siihen, että suomenkielisissä ohjeissa yritetään kertoa monta asiaa samaan aikaan tai muuten vaan hankalasti? Aina ne ei mene jakeluun, toisin kuin erittäin yksinkertaisissa enganninkielisissä ohjeissa. Ja jos ei kaikkia lyhenteitä muista niin onneksi on aina Youtube, sieltä löytyy kaikki!

Koska itse en koskaan vanhene, ei myöskään voi kummilapsoset vanheta. Tästä syystä, hyviin kummitädin ominaisuuksiin kuuluu muistaa lasten iät väärin. :) Olen jo kauan aikaa sitten (anteeksi kaikille) ostanut onnittelukortteja, joissa ei ole numeroita juurikin tästä syystä. En enää edes uskalla kysyä vanhemmilta ikää, luulevat etten välitä. :) Mutta kyse ei ole todellakaan siitä, vaan hatarasta (lähes jo dementtisesta) päästäni sekä yllämainitusta asiasta, kukaan ei vanhene koskaan. Eikä varsinkaan vauhdilla. Tässä nyt pieni alustus siihen, että onnellisesti luulin kummipoikani täyttävän 5-vuotta...todellisuudessa 6-vuotta. Olen aina vuoden myöhässä. Pitäisi varmaan lisätä aina varmuudella se vuosi lisää. No arvatkaahan mitkä oli kokoasteikot hupparissa, kyllä 4-5 vuotiaat ja 6-7 vuotiaat. Eikä mieleenkään tullut, että tekisin varmuuden vuoksi vähän isomman. :) Onneksi tein edes pikkasen isommilla puikoilla, kun ohjeessa suositeltiin. Mutta nyt sitten jännätään viikko, että pääsenkö tekemään hupparin uudestaan. Jos näin käy niin, saatan hieman muokata ohjettakin samalla. Ja kyllä, syntymäajat kannattaisi laittaa jonnekin ylös. Koskahan sitä oppisi. ;) 

EI ENÄÄ NIIN PIENEN MIEHEN HUPPARI

Lanka: Sirdar Snuggly Baby Bamboo, Warm grey
Puikot: 3,5mm ja 4,5 pyöröpuikot

Ohje: Book of trendy little knits by Sirdar

Lankalaihis: -350g

Onnellinen neuloja

Sain vanhenemisen johdosta rakkailta ihmisiltä paljon kaikkea ihanaa. Olen todella otettu muistamisesta ja siitä, kuinka hyvin mut tunnetaan. :) Tänään kävin hakemassa osan lahjoista ja toisen osan pistin vielä jemmaan. :) Olen jo pitkään himoinnut KnitPron puikkoja, mutta en ole raaskinut niitä vielä ostaa. Synttäreiden lähestyttyä mies yllätti <3: lahjaksi sain valita ihan minkä tahansa neulomiseen liittyvän asian. Sellaisen mikä olisi mahdolisimman kattava. En kuulemma kuitenkaan raaskisi sellaista itse ostaa, ai miten niin? :) Pitkän harkinnan jälkeen päädyin KnitPron Symphonie Rose cubics puikkoihin. Kaveri oli ihastunut neliskanttisiin puikkoihin ja kehui niitä. Itse en ole vielä kokeillut niitä, mutta päätin luottaa kaveriin ja netistä lukemiini ylistyksiin. :)

Kavereilta sain lisäksi lahjakortin Lankamaailmaan ja siellä kävin hypistelemässä kaikkia ihania lankoja. mukaan tarttui vaikka mitä ihania lankoja. Ajattelin lähteä toukkapussihaasteeseen, jonka on laittanut alulle Pieni lankarulla -blogin kirjoittaja. Ostoskoriin keräsin siis Vikingin Baby Ullia 9 kerää (olivat muuten tarjouksessa ja värivalikoimaa riitti), Hjertegarnin Baby Trundea 2 kerää sekä ihanan ison kerän Austermannin Irish Rainbow Colorsia. Eiköhän näillä toukkia ainakin muutama synny ja jotain muutakin kenties. :)

Ei tainnut tässä kuussa lankalaihis toteutua. Kaappeihin on ilmestynyt koko ajan kaikenlaista ihanaa, eikä niitä kerkiä millään sitä mukaa kuluttamaan. Onko kellään muulla samaa ongelmaa? :D Tarttee varmaan hankkia porttikielto kaikkiin lankaliikkeisiin yms. pariksi kuukaudeksi tai jopa puoleksi vuodeksi. Tai sitten pitää alkaa katsomaan uutta asuntoa, kenties jostain maalta missä on lääniä sulloa lankoja. :)

Tässä koko kokoelma.

Heti kun noilta oikeilta töiltään ehtii niin pitää alkaa testailemaan uusia puikkoja. Hieman harmittaa olla huomenna koko päivä töissä. :)

Vanhenemisen juhlaa maaseudun rauhassa

You Old Mammond. :)

Vuosia tulee nopeaan tahtiin lisää, kauhistuttava ajatus. :) Vaikkei pyöreitä tullutkaan ajattelin viettää vanhenemista ystävien kanssa. Vuokrasin ihastuttavan mökin Kurun suunnalta, joka osoittautui oikeaksi helmeksi. Suosittelen lämpimästi!


Mökki on kauniilla maaseudulla 200 vuotta vanhalla perinnepihalla. Pihassa on vanha savusauna, aitta, puusauna ja palju. Mökki on 8 hengelle ja se oli hyvin varusteltu. Mökki on uudenveroinen ja pohjaratkaisu oli toimiva. Vaikka pihalla on puusauna, oli myös mökissä sähkösauna. Näin ollen isompikin porukka mahtui saunomaan samaan aikaan.

Ystävät toivat ihania lahjoja vaikka olin vakuuttanut ettei tarvitse. Olen todella otettu ihanista ihmisistä ympärilläni. :)

Mökki.

Aitta, puusauna ja palju. <3

Puusauna.

Paljun lämmitystä.

Illalla heti tietenkin piti saada palju lämpimäksi. Muutaman kottikärryllisen sai puuta laittaa ennenkuin alkoi olla lämmintä.

Paljun lämmöstä oli ihana katsella lähes täyttä kuuta.

Lauantain kahvitteluun valmistelua....

Daim-suklaamuffinsien tekoa.

Daim-suklaamuffinssien ohjeen löysin Kinuskikissan blogista ja hyviä tuli! Kuorrutteen ohjeita googletin ja ihastuin sieltä löytämiini pöllömuffinsseihin (owl cupcake). Koristelu oli heppoa, tein vaahtoutuvasta suklaakermasta kuorrutelpohjan. Lisäsin siihen tuorejuustoa, jotta se pysyisi paremmin kasassa. Tein toisen kuorrutesatsin tavallisesta vispikermasta ja siihen lisäsin myös tuorejuustoa, mutta lisäksi mustaa elintarvikeväriä. Pöllön silmät ja nenä on tehty puolikkaista Dominokekseistä ja M&M-karkeista. Kulmakarvat on lakritsikarkeista. Muffinseista tuli todella hyviä ja vierailta saivat kehuja ulkonäöstä sekä mausta. :)

Muffinsien koristelua.

Grazy owl cupcakes.

Hellou!

Valmistelujen välillä oli pakko mennä ulos nauttimaan ihanasta auringonpaisteesta.

Sitruunajuustokakun ohjeen löysin Sumin sörsselit blogista. Kakun kiille ei onnistunut vaikka kahteen kertaan yritinkin. Se oli molemmilla kerroilla aivan liian löysää ja valui reunojen kautta pois. Hätäratkaisuna käytin sulatettua sulkaata, joka peitti kakun ruman ulkonäön. Makuun epäonnistunut kiille ei onneksi vaikuttanut. :)

Suklaakuorrutteinen sitruunajuustokakku.

Sitruunajuustokakku minionilla.

Minion.

Pöllöt tarjolla.

Olihan siellä jotain suolastakin tarjolla. :)

 Suolaiseksi tarjottaviksi olin tehnyt erittäin hyväksi todettua kalastajan täytettyä lohipiirakkaa ja fetapinaattipiirakkaa. Lohipiirakan olen löytänyt Kinuskikissan blogista ja tehnyt sitä monesti. Resepti on muuten täysin sama, mutta olen lisännyt täytteeseen aina vähän kermaa, koska mielestäni se kaipasi hieman lisää kosteutta. Fetapiirakan teki ihana ystäväni.