Onnentoivotukset hääparille

Harvassa on hääkutsut nykyisin. Viimeisimmät kaverien häät olivat pari vuotta sitten. Suvun kesken häitä ei ollakaan vietetty ties milloin viimeksi! Taisin olla lapsi vielä. Mutta nyt vihdoinkin serkku katkasi häähiljaisuuden ja päästään pistämään jalalla koreaksi. Hääpari tykkää elokuvista, joten onnittelukortti piti olla sen mukainen. :)

Filmikameran kuva on 3D-kuvista ja valmiiksi stanssattu. Hieman oli koneella kuva stanssattu vinoon, mutta sen verran vähän, että kehtasi korttiin laittaa. :)

Tarvikkeet kävin hakemassa Papruksesta ja myyjän hyvien neuvojen ansiosta sain ideoita korttiin. 

Filmirullan pätkän kävin penkomassa äidin valokuvavarastoista, onneksi sellainen on vielä olemassa! Itse on tullut heitettyä kaikki pois, harmi!

Valmis! Rekvisiitaksi pääsi Dubrovnikista ostettu apina ja lahjaksi saatu pullo. Molemmat jäävät koristamaan omaa hyllyä. Lahjaksi annoin jotain aivan muuta. :)

Vain teksti puuttuu!

Buon ultimo viaggio il nonno, a volte ci vediamo.

"Kun yö saapui, niin matka päättyi

ja uneen uuvutti väsyneen.

Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen,

on rauha saapunut sydämeen."

Tämä blogi alkaa olla aikamoinen sekametelisoppa. On sitä sun tätä tarjolla. Mutta eipä se muuten olisi omannäköinen. :) Tällä kertaa tein korttiaskarteluja, vähemmän kivasta aiheesta. Muutama vuosi sitten tein itse isoäidin hautajaiskutsukortit ja nyt oli vuorossa isoisän kutsut. Samalla teemalla, mutta hieman muunnellen. Voitte uskoa, että on aika vaikea löytää hautajaiskutsu teemaan sopivaa materiaalia askartelukaupoista tai edes internetin kultaisesta maailmasta. Vai eikö ole tapana tai soveliasta tehdä hautajaiskutsuja itse? En todellakaan ole skräppääjä tai korttitaiteilija, vaikka niin voisi käsillä tekemisen rakkaudesta äkkiä luulla. :) Mutta silti lähdin yrittämään.

Valinnan vaikeus ja askartelukaupan myyjän palvelualttiuttomuus tekivät päätöksistä vielä vaikeamman. Mutta lopulta päädyin yksinkertaiseen ratkaisuun. 

"Ruusuboordi" on tehty valmiista ruusunauhasta. Tämä oli myyjän idea ja hetken sulateltuani, totesin sen käyttökelpoiseksi ideaksi. 

Tulostin tekstin läpinäkyvälle paperille kortin sisäpuolelle. Se antaa mielestäni sopivaa juhlavuutta kuitenkin tilanteeseen sopien. 

Lopuksi voin kertoa (en tiedä kannattaisiko) erittäin nolon kömmähdyksen liittyen tähän korttiaskarteluun. Niin kuin kerroinkin, koneelta löytyi ennestään valmiina tekstipohja isoäidin hautajaiskutsusta. A4:lla tekstipohja x 4 (paperin säästämiseksi tietenkin). No niin arvaatte varmaan mitä onnistuin sähläämään. Kyllä, osassa korteista luki: "jätämme jäähyväiset rakkaalle mammalle" papan sijaan. :D Jotenkin kummassa kone ei ollut tallettanut (Kröhöm....) kaikkiin neljään tekstiin tekemääni muutosta henkilön suhteen. Muuten tiedot piti kyllä paikkansa. Onni onnettomuudessa, että tarkistin vielä seitsemännen kerran kortit kirjekuorissaan (päivämäärän lähinnä) ennen kuin suljin kuoren. Enkä päässyt aiheuttamaan suvussa katastrofia ja paheksuntaa. :)