Juhlallinen Glacier tunika

GLACIER TUNIC
Lanka: La Bien Aimée Merino Singles

Puikot: 3,5mm pyöröpuikot

Ohje: Glacier Tunic by Joji Locatelli (Interpretations Vol. 5 kirja), koko L/XL

Lankalaihis: -325g


Muutama viikko sitten oli aivan ihana winter wonderland sää! Joten pakkohan sitä oli hyödyntää, kun kerrankin sattui vapaapäivälle. Auringonlaskun suunnan hahmoittaminen on kuitenkin joskus hieman hankalaa hyvien kuvien saamiseksi. Mistä suunnasta paistaa ja osuuko se aurinko edes paikalle niinkuin on suunnitellut. :)

Kuvaussessioon valmistautuminen on yllättävän aikaa vievää. Tavaroiden ja mahdollisten eväiden pakkaaminen, kuvauspaikan etsiminen ja selvittäminen miten valoa pystyy hyödyntämään. Olisi kiva kokeilla uusia ympäristöjä kuvaukseen, mutta ne ovat riskialttiita, jos aikaa on vähän. Tai usein mulla käy niin, että pähkimiseen ja googlaamiseen yhä uudelleen ja uudelleen menee se aika, jonka voisi käyttää kuvaamiseen. Koska näitä asioitahan ei kannata selvitellä etukäteen huonolla säällä. :D 




Koska tälläkään kertaa en uskaltanut ottaa riskiä ajan kuluessa vauhdilla, päädyin tuttuun luottopaikkaan. Ja kunpa vaan olisikin tullut sinne vähän aikaisemmin, sillä voi että mikä ihana auringonlasku siellä odottikaan! Paikka on kumpareella/kukkulalla, joten sinne onneksi paistoi hieman pidempään. Edes osaan kuvista sain luotua mahtavaa auringonlaskun tunnelmaa.



Mutta sitten itse aiheeseen...



Ihastuin heti tähän Glacier tunikaan nähtyäni sen Interpresentations Vol. 5 kirjassa. Siltä istumalta pistin idean Ravelryn tehtävälistalle (queue). Oletteko muuten käyttäneet Ravelryä ja/tai sen ominaisuuksia? Nyt kun sitä on oppinut vähän käyttämään, niin se ei ole ollenkaan hullumpi. Ideat ja ajatukset voi laittaa talteen sekä suunnitella langatkin valmiiksi, joko omasta varastosta tai suunnittelijan lankasuosituksista. Kun neuleen ottaa työnalle, voi vaan klikata tehtävälistalta aktiiviseksi projektiksi ja tiedot langoista sekä puikoista tulee automaattisesti mukana.

Oma Glacier tunikani muuttui tehtävälistalta aktiiviseksi projektiksi, kun näin Jyväskylän neulefestareilla aivan ihania La Bien Aiméen lankoja kokonaisen seinällisen. Voi kunpa olisikin ollut varaa ostaa paidallinen lankoja useammassa värissä. :) 



Kieltämättä tuolla pariisilaisella lankavärjärillä oli hintavat vyyhdit, mutta lankojen liukuvärjätyt värit olivat niin ihania, ettei kiusaukselta voinut välttyä. En ilmeisesti ollut ainut langennut, sillä osa väreistä oli loppuneet kokonaan ja osassa oli vain yksittäisiä vyyhtejä jäljellä. Aikaisemmin en näin paljoa ole kyllä neuleeseen laittanut rahaa ja loppusumma sai hieman haukkomaan henkeä. Arvoin 4 ja 5 vyyhdin välillä, mutta en uskaltanut ottaa riskiä. Olisi kannattanut, sillä Glacieriin meni vajaa 4 vyyhtiä, uskomatonta mutta totta!



Vyyhdin värisävyn nimi on Shaela Rose ja väriskaala on hyvin haalean vaaleanpunaisesta harmaaseen. Liukuvärjäys sopii upeasti Glacier malliin, sillä se korostaa V-muotoista linjaa. Toivonmukaan tehden vartaloon jopa vähän kaventavaa illuusiota käyttäjälleen. :)



Ohjeesta näkee, että siinä on käytetty nerokkuutta jälleen kerran. Ohje on neulesuunnittelija Joji Locatellin käsialaa ja niin kuin Timeless Henleytä neuloessani mainitsinkin, niin sanon nytkin, tämä ei jää viimeiseksi Jojin neuleeksi. :)



Ohjeessa oli käytetty samaa La Bien Aimeen merino singleä, joten kokokin oli tällä kertaa harvinaisen helppo arpoa. Ei tarvinnut kuin vain ympärysmittaansa muistella. Tai niinhän sitä voisi luulla. Etu- ja takakappaleen alut tehtiin erikseen, joten onnistuinhan mä sitten sotkemaan niissäkin koot. :D Ensimmäisen tein L-koolla ja toisen XL-koossa, pikkusen muisti petti tässä kohtaa. Onneksi se ei haitannut mitään, kun tuota rintamusta on suotu. :) Muutenkin Glacier on selkeästi tyköistuvampi kooltaan, kokoa isompi olisi antanut ehkä hieman enemmän liikkumavaraa.

  

Glacier pääsi mukaan Kässäkerho Pom Pomin superviikonloppu reissulle Kuopioon viime syksynä. Superviikonlopusta ei olekaan postausta, kun keskityin enemmän seuraan kuin kuvaamiseen. :) Glacier villitys oli saanut otteeseensa muitakin kuin itseni, matkaseuralaisen hennon vaalean Glacierin kanssa samisteltiin koko bussimatka. Tässä huomaa, että tasaisemman vaaleassa värissä erottuu paremmin kaarrokkeen kaunis yksityiskohta. 




Ohje on kirjoitettu hyvin huolella, kuten Jojilla tapana on, joten sitä oli helppo seurata. Glacier aloitettiin ylhäältä samalla tapaa kuin kolmiohuivit. Taka- ja etukappaleiden keskelle lisättiin silmukoita v-muodon luomiseksi. V-muoto jatkui alareunaan asti, jonka jälkeen neuleen sivut tehtiin samalla ideologialla. Ohjeessa olisi hyvä ollut ottaa huomioon vähän pyöreämpien lanteiden muoto. Suunnittelijalla itsellään on hyvin siro ja kapea vartalo, joten Glacierin sivuliepeet jäivät paremmin lepattaviksi. Itsellä sivuliepeet hukkuivat lantion pyöreyteen, kun en tajunnu leventää ylimääräistä. :)

 

Malli on todella kaunis ja elegantti. Käytettävän vyyhdin väristä riippuen se sopii sekä arkeen että juhlaan. Teen varmasti toisenkin, jos vaan joskus maltan uusilta ideoilta palata vanhaan. :)

Jyväskylän neulefestarit osa 3: kurssit ja tuliaiset

Tänä vuonna osallistuin Veera Välimäen Round Yoke Sweather kurssille. En ole aikasemmin ollut Veeran kurssilla, mutta olen aina halunnut osallistua. Olin niin tohkeissani kurssista, että en tajunnut ottaa yhtäkään kuvaa. :D Olen tehnyt paljon neulepaitoja, ensimmäiset aikailailla hutilyöntejä koon ja istuvuuden puolesta. Kurssilla aloin pikku hiljaa ymmärtää, että mallilla ja lankalaadulla on oikeasti merkitystä neulepaidan istuvuuteen. Sain myös hyviä vinkkejä oman koon valitsemiseen neulemalleissa sekä siihen miten mallia voi muokata omaan vartalotyypin mukaan. Aloimme tehdä kurssilla mallineulepaitaa pienoiskoossa. Omastani tuli ihan susi, koska aloin kikkailla kirjoneulekaarroketta omasta päästä. Myös kurssille valitsemani langat eivät soveltuneet kikkailuihini, joten purin koko väkerryksen. :)

Toinen kurssi, jolle osallistuin oli Melanie Bergin Colorwork Shawl. Tämän kurssin päätin ottaa hetken mielijohteesta. Alunperin ei ollut tarkoitus kuin yhdelle kurssille osallistua. Mutta onneksi päätin toisin. 

Melanie Berg on saksalainen neulesuunnittelija, joka asuu miehensä ja kolmen pienen lapsen kanssa Bonnin kaupungissa. Hän on ammatiltaan IT-spesialisti, mutta nykyisin täyspäiväinen neulesuunnittelija. Hän suunnittelee pääosin huiveja, mutta myös muita neuleita. Hänen suunnittelemissa malleissa leikitään väreillä ja tekstuureilla. 

Melanie oli tuonut mukanaan monta suunnittelemaansa huivia, jotka olivat todella kauniita. 

Erityisesti tykkäsin tästä The Miller´s daugther huvista, jossa harmaan sävyt ja pitsi tuovat vanhan ajan eleganttisuutta. Violetit raidat antavat pienen piristyksen värikokonaisuuteen, jotta värimaailmasta ei tule liian yksitoikkoinen. Huivin tekstuurissa on hyvin yksinkertaisia raitoja ja pitsiä, vaikka lopputulos näyttää paljon monimutkaisemmalta.

Myös tämä Rheinlust huivi on yksinkertaisuudessaan kaunis, simpukkamainen tekstuuri antaa huiville näyttävyyttä.

Huivien kontrastivärileikit olivat upeita! 

Kurssin tarkoituksena oli havainnollistaa kuinka värejä ja niiden erilaisia yhdistelmiä käyttämällä saadaan aikaan hyvin erilaisia loputuloksia. Ei olisi uskonut, että pelkästään vaihtamalla värien paikkaa neuleessa voi lopputulos olla niin erilainen. 

Suunnitellessaan huivia Melanie tekee aina etukäteen huivin pienoiskoossa mallitilkuksi. Näin hän pääsee näkemään miten väriyhdistelmä toimii tai ei toimi kyseisessä mallissa. Vaihtamalla värien paikkaa tai väriyhdistelmiä, hän mallaa värit mieleisekseen. Alkuun tämä kuulosti todella työläälle, mutta kun hän kaivoi esiin mallitilkut, aloin ymmärtää. Jos ei suunnittele värien paikkaa neuleessa, voi lopputuloksesta tulla ei niin mieluinen. Ja mielummin sitä tekee alkuun vähän ennemmän töitä suunnittelussa, kun purkaa isompaa työtä tai heittää sen käyttämättömänä kaapin perälle. Eli kaippa sitä pitää sittenkin vaan alkaa tekemään niitä mallitilkkuja, huoh! :) 

Olin ottanut mukaan kurssille kotoa löytämäni Sandnes Garnin silkkialpakka kerät, jotka väreiltään mielestäni soveltuivat hyvin yhteen. 

Kurssilla päästiin tietenkin itsekin leikkimään väreillä ja erilaisilla tekstuureilla. Mallitilkussa harjoiteltiin nostettuja silmukoita, simpukkasilmukoita (en tiedä sen oikeaa nimitystä), langan värin vaihdon piilotusta reunoissa sekä intarsiaa, joka olikin tutumpi. 

Kurssitunnelmista hypätäänkin sitten niihin tuliaisiin. :) Stephen Westin kojusta ostin päheän pienen projektipussukan sekä langat Veera Välimäen Midnight in Paris huviin. Uschititan merino singlen värisävyt sointuivat täydellisesti yhteen ja sopivat hyvin tulevaan syksyyn.  

La Bien Aimeen langat polttelivat jo ennen festareita ja olin suunnitellut/luvannut itselleni, että niistä voisin jonkin paidan tehdä. Nähdessäni merino single langoissa tämän ihanan värisävyn (Shaela Rose), ei kauaa tarvinnut miettiä lähtisikö se matkaan vai ei. Joji Locatellin Glacier tunikaa olen miettinyt jo pidemmän aikaa tekeväni ja tästä löytyi siihen täydellinen väri.

Kässäkerho PomPom kojun ruuhkasta löysin itselleni nämä Donegal tweed langat, jotka soveltuvat täydellisesti arkiseen perusneuleeseen. En ole aikaisemmin vielä kokeillut lankaa, jossa on hippuja joukossa. Jotenkin olen arastellut sen toimivuutta, mutta nähtyäni sen toimivan useammassa neuleessa uskalsin kokeilla itsekin. Nyt täytyy vaan enää odottaa, Laine Magazinen Jonna julkaisee Mon Manet neuleesta fingering vahvuiselle langalle tehdyn version. :)

PomPomista löytyi myös pinssikokoelmaan lisäystä. Alpakka on joutunut olemaan yksin jo pidemmän aikaa, kun hukkasin lampaan aikanaan. Nyt alpakan ei tarvitse olla yksin, sillä se sai kaverikseen Suoma lampaan. Lisäksi lemppari laukkuun pääsi mukaan supervoimia omaava tyttönen ja kaunis lankakerä pinssi. Jyväskylä knitfestivaalin tämän vuoden tunnuspinssi tottakai piti myös kerätä kokoelmaan. 

Heräteostoksena tuli ostettua ranskalaisen La Fée Filin lankakaupan merinolankakakku. En ole aikaisemmin ostanut liukuvärjättyjä lankakakkuja, mutta tällä kertaa en malttanut olla ostamatta. Kakussa on yhteensä 200g lankaa ja siitä saa hyvinkin neulottua vaikka jonkun Melanien suunnittelemista huiveista. La Fée Filillä oli tarjolla vaikka minkä värisiä liukuvärjättyjä kakkuja kolmessa eri koossa (100g, 200g ja 300g). 

Jyväskylän neulefestarit osa 2: Laine risteily

Ja sitten päästäänkin muistelemaan mahtavaa iltajuhlaa Jyväsjärven hulppeissa maisemissa.

Jyväskylän satamasta lastattiin laiva täyteen iloisia neulojia. Aurinko paistoi ja ruoka oli hyvää. Ainoa miinuspuoli oli ruuan jonottaminen alimmaisella sisäkannella, joka oli pieni ja huonohappinen.

Titityyn Tiina luotsasi porukan vesille hienon maljapuheen saattelemana. Seura oli huippua ja reilu parituntinen meni todella nopeasti. Neuletyö ei varsinaisesti edistynyt kaiken sen seurustelun ohella. :)

Totta kai mukaan piti ottaa heti uusi Stephen Westin siisti projektipussukka ja langat. Veera Välimäen Midnight in Paris-huivi lähti heti tulemaan. 

Maisemat olivat aivan mahtavat, ilta-aurinko hienosti laskeutui taivaanrantaan.

Kaijan upea Everything-huivi (Veera Välimäki) sopi maisemaan täydellisesti väreineen.

Zweig on tän hetkinen lempparineuleeni ja sen vuoksi se pääsi myös lämmittämään iltajuhlaan. Muutama muukin Zweig siellä vilahti. :)

Jo iltajuhlaperinteeksi muodostunut Laine Magazinen Jonnan festaritähtien haastattelu loi tunnelmaa tälläkin risteilyllä. Tällä kertaa Jonnan tiukkaan kuulusteluun :) joutui vähän tuntemattomampia henkilöitä. Itselleni täysin uusi tuttavuus oli Heli Rajavaara (@helirajavaara), joka on toiminut pitkään testineulojana sekä teknisenä editoijana useammille tunnetuille neulesuunnittelijoille. 

Johanna Ärjeellä (@neulisti) ei ollut mitään aavistusta, että hän joutuisi Jonnan piinapenkkiin. Mutta sitä ei mitenkään huomannut, luontevasti neulesuunnittelija valotti neulesuunnittelun matemaattisuutta ja graafisuutta.

Veera Välimäki oli varmasti monelle jo entuudestaan tuttu, mutta Jonnan avulla Veeran ajatuksia neulesuunnittelusta päästiin syventämään.

Ranskasta Suomeen saapunut lankavärjäri Julie Asselin (@julie_asselin) kertoi innokkaalle yleisölle lankavärjäyksen saloja. Suomen reissu oli innoittanut Julieta värjäämään Leizu Fingering Simple lankaan omat suomalaiset värit mm. Keravan ja Kymi. 

Seuraavana haastatteluvuorossa oli brittiläinen sukkataituri Nathan Taylor (@sockmatician), jonka inspiroiva elämäntarina sai itse kunkin nöyräksi. Nathan piti festareilla kurssia onteloneulonnasta (double-knitting), johon olisi ollut todella mielenkiintoista osallistua. Valitettavasti peruskurssin paikat menivät kuumille kiville, joten tällä kertaa se jäi väliin.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä esittelyvuorossa oli saksalainen huivitaituri Melanie Berg (@mairlynd). Melanie kertoi siitä mikä häntä inspiroi huivien suunnittelussa sekä uusimmasta huivikirjastaan, joka jukaistaan pian. Pääsin onnekseni osallistumaan hänen kurssilleen ja se oli todella innostava! Miten värien käyttö voikaan vaikuttaa niin paljon lopputulokseen, siitä ehkä seuraavassa postauksessa lisää.

Tokihan sitä piti tervehtiä kaikkia vastaantulevia. :)

Mahtavan illan kruunasi pikku suolainen iltapala ravintola Figarossa tietenkin hyvässä seurassa. :)