Callan kukkia

CALLA
Lanka: Malabrigo Arroyo, Sand bank

Puikot: 4mm pyöröpuikot

Ohje: Calla by Natasja Hornby, Laine Magazine, Issue 7

Lankalaihis: -269g


Pitkästä aikaa taas neulepostausta tännekin. :)

Tällä kertaa postauksen kohteena on Laine Magazine 7:sta Calla huivi. Alkuun Calla näytti todella monimutkaiselta, mutta se olikin loppupeleissä hyvin yksinkertainen. Calla on neulesuunnittelija Natasja Horbyn suunnittelema. Hän on minulle täysin uusi tuttavuus. Natasja on suunnitellut pääosin kauniita huiveja, paitoja ja pipoja, joista Calla on kolmanneksi suosituin. 

Heti kun Laine magazine ilmestyi ja näin tämän huivin, niin ihastuin siihen. Calla oli kuvattu todella kauniissa pohjoisen usvaisessa pakkassäässä, mihin se on omiaan lämmittämään. 

Langaksi valikoitui kestosuosikki Lankaputiikki Silmukan Malabrigon Arroyo, lanka joka sopii lähes mihin vaan. Sekä vähän paksumpaan neuleeseen että ohuempaan. Ohje on tehty paksummalle (DK vahvuiselle) langalle. Halusin kuitenkin huivista hieman pienemmän, jotta se olisi käyttökelposempi. Arroyo muhkeudessaan sopi hyvin, vaikka onkin sport vahvuista lankaa. 

Vaikka yritinkin vähän pienempää huivia saada aikaiseksi, niin ei se ihan onnistunut. :) 

Värivalinta osui tällä kertaa hiekan harmaaseen, jossa on vivahdus violettia mukana. Rauhallinen ja tyylikäs olematta kuitenkaan pliisu. Täytyyhän sitä tehtä joskus vähän näitä "värittömämpiäkin" neuleita. Calla itsessään on jo näyttävä huivi, joten mielestäni väriksi sopii paremmin hillitty kuin värikäs. 

Calla valmistui hyvin nopeasti, niin kuin aina, kun on paksua lankaa ja mielenkiintoinen neule käsissä. :) Huivin tekemiseen meni vähän reilu kuukausi ja siihen kerkesi mahtumaan muutamia virheitä ja purkuja sekä myös muita neuleita. Callan kukkien välissä olevaa joustinneuletta oppi todella nopeasti tekemään. Ulkomuistista kun yritti tehdä myös kukka osuutta, niin väärinhän se meni. :)

Vaikka Calla onkin muhkea huivi, on se toiminut hyvin myös kaulalle kiedottuna. Calla on äärettömän pehmoinen ja sen kanssa ei kevään kylmät tuulet ole haitanneet.  

Kastelin ja pingotin Callan ehkä liian isoksi, sillä osa kukista meni aika littaniksi. Hyvin tuntuu Calla pysyvän muodossaan, eikä rypisty kasaan vaikka miten pöyhii. Ehkäpä sen vielä joskus kastelen uudestaan ja pingotan vähän vähemmän. Arroyo lanka antaa aika hyvin myöden kastuessaan, joten jämäkämpi lanka olisi pitänyt ehkä kukat paremmin kuosissa. Mutta en silti vaihtaisi lankaa karheampaan. :)

Callasta tuli aivan ihana ystävä syksyyn sekä talveen ja se onkin ollut ahkerasti käytössä. Ehkäpä vielä teen joskus toisen. :)

Meren kaipuu

HAZY WAVES

Lanka:  WalkCollection Cozy Merino (Diff Jump & Hey Grey)

Puikot: 4,5mm pyöröpuikot

Ohje: Veera Välimäki

Lankalaihis: -175g

Olin Jyväskylän neulefestareilla 2016 ja siellä ihastuin tähän Veera Välimäen suunnittelemaan huiviin. Huivi oli tuolloin festarihuivina ja ajatus omasta Hazy Waves huivista jäi kytemään. 

Nyt keväällä satuin olemaan työn puolesta koulutuksessa Jyväskylässä ja totta kai piti pikaisesti käydä myös Titityyssä. Sieltä se rakkaus WalkCollectionin lankoihin sitten lähtikin. 💙

Turkoosi on yksi lempiväreistäni ja tämä turkoosinharmaa sekoiteväri (Diff Jump) oli aivan ihana. Ja koska olen aika sävysävyyn ihminen niin siihen tietenkin sopi se yksivärinen harmaa (Hey Grey) täydellisesti. Jälkeenpäin ajateltuna tähän malliin olisi sopinut paremmin kontrastivärit, jotta huvin alaosa olisi paremmin erottunut. Mutta toisaalta tykkään huivin harmonisuudesta tällaisenaankin. 

Huivin alaosassa on kaunis reunus, josta tulee mieleen simpukan kuori. Huivi on kuin kaipaus turkoosin meren äärelle.

Ohje oli todella helppo, vaikka aluksi se näytti monimutkaiselta. Pitkästä aikaa oli ihana neuloa pelkkää oikeaa. Huivi valmistui todella nopeasti (16 päivässä). Aloitin sen juuri ennen tämän kesän neulefestareita ja sain sen muutamaa viikkoa myöhemmin valmiiksi. Tykkään kyllä neuloa huiveja sillä ne joskus valmistuukin! :) 

 Veera Välimäki on kyllä ehdottomasti noussut mun yhdeksi suosikki neulesuunnittelijaksi. Neuleet on todella kauniita, ohjeet yksinkertaisia ja helppolukuisia. Ei ole Veeralla montaa sellaista neuletta suunniteltuna mitä en itse voisi neuloa/pitää. Tämä toki tuottaa sen ongelman, että on liian paljon vaihtoehtoja mistä valita. Ja neuleystävien kautta tutustuu aina vaan uusiin ihaniin suunnittelijoihin, loputon suo siis. :)

Olen lohduttautunut sillä, että tämän harrastuksen takia aivot pysyy vetreinä ja on lämmintä mitä voi laittaa päälle. Voisihan sitä rahansa turhempaankin hukata. :)

Olen todella huono (laiska) pingottamaan neuleita, eikä tämäkään huivi kerennyt pingottumaan ennen kuin se piti ottaa käyttöön.  Ainaoikeinneuleessa on se hyvä puoli, että se pingottuu vähän kuin itsestään. :)

Tykkään huivista tosi paljon, se on aivan ihanan pehmeä ja lämmin. Suosittelen lämpimästi tätä huivia ja WalkCollectionin Cozy Merinoa! 💙

Pakkassäässä ihan jäässä

Kaksi kertaa mietin, että pystynkö lähtemään tällä pakkasella kameran kanssa heilumaan ulos, mutta valokuvausinto voitti. :)

SULKAHUIVI

Lanka: Lamana Piura

Puikot: 3,5mm pyöröpuikot

Ohje: Snurren paperiohje

Lankalaihis: -50g

Sain viime vuoden puolella jo valmiiksi tämän sulkahuivin, mutta se on odottanut päättelemistä jo pidemmän aikaa. No ei se ole edelleenkään päätelty (kuten kuvista huomaatte). Tämän tietenkin huomasin vasta kuvatessa. :) Ilmankos se oli vielä lankojen seassa eikä siitä ollut mitään postausta. Miten se lankojen päätteleminen voi ollakin niin vaikeaa. Se on jopa pahempi kuin toisen sukan syndrooma. :D

Sulkahuivin ohjeen olen saanut Snurresta ja myös lanka on sieltä ostettu (ei mainos). Viime syksyn aikana tuli aika monta kertaa käytyä Helsingissä ja aina siinä bussia odotellessa oli sopivasti aikaa kipaista Snurreen. Se värimailma mikä siellä tulee vastaan ovesta astuessa on sama kuin menisi karkkikauppaan. Huulipyöreänä katselee ja ihastelee väriloistoa, eikä tiedä minkä ensimmäisenä ottaisi käteensä. :)

Postasin tämän huivin aloituksesta aikaisemmin Porvoon reissun yhteydessä ja huivi on ollut monesti mukana Helsingin reissuilla ja tullut tutuksi Onnibussin kanssa. :)

Sitten ne perinteiset selfiet. :D

Hieman hankalaa oli saada tarkennettua kuvia oikein. Ensin heilui huivi kiinni kamerassa asettaen ajastimen päälle ja sit äkkiä piti peruuttaa, jotta kerkiää tekemään "kunnon" posen. :D Kaukosäädin laukaisuun olisi kiva, se siis hankintalistalle. Mutta toivottavasti kuvat on sen verran tarkkoja, että selvän saa. Onneksi valoa riitti. Pakkanen on jäykistänyt kuvattavan, koska kaikissa kuvissa sama armeijan jäykkä pose, onneksi joihinkin on setäs pieni hymy eksynyt. :D

Kun tämän kuvan näin niin se päätteleminen alkoi hieman kaivelemaan, mutta ei voi mitään! Koittakaa kestää, aina ei voi onnistua. :D

Ohje oli helppo, mutta vaati kyllä keskittymistä ja osioiden erottelemista silmukkamerkeillä. Vaikkakin huivissa ei heti virheet näy, sulkamaisuus ei tule, jos silmukat eivät ole suurimmaksi osaksi oikeissa paikoissa. Muutamaan kertaan jouduin purkamaan ja muutaman kerran vaan annoin olla.

Naaman lämmitystauko. :) Vähän on tämä huivi turhan ohut näille keleille, mutta rekvisiitaksi kaulaan se sopii hyvin harmaan ulkotakin kanssa. Eikä näillä keleillä voi olla kyllä liikaa huiveja päällä. :)

Lanka oli todella ohutta ja huivin tekeminen oli pidempi prosessi, mutta se ei haitannut. Taitaa aikalailla kaikki kolmiohuivit olla samaa kategoriaa. Vaikka lanka on todella ohutta se on myös hyvin riittoisaa. Tämä huivi valmistui yhdestä kerästä (50g) ja hintaa huiville ei paljoa tullut n. 7€ (en muista tarkkaan), jos ei laske tuntityötä. Ostin samaa lankaa myös violettina ja ehkäpä jossain kohtaa saan aikaiseksi toisen sulkahuivin. On vaan niin paljon kaikkia uusia ohjeita, jotta ei tahdo tulla tehtyä samaa ohjetta toista kertaa.

Posted with Blogsy

Messuvilinää

No niin, nyt niihin Tampereen kädentaitomessuterveisiin sitten. :)

Tänä vuonna (viime vuodesta viisastuneena) päätin mennä messuille perjantaina ja sunnuntaina. Viime vuonna lauantaina oli niin hirveät ruuhkat ja tungokset, että päätin ne jättää suosilla väliin. Perjantaina menin paikan päälle vasta iltapäivällä, mutta silti väkeä ei ollut ihan tungokseen asti. Vaikka ruuhkia olikin, mutta ei ahdistukseen asti. Sunnuntaina olinkin sitten koko päivän ja silloinkin oli ruuhkia, mutta ei ärsytykseen asti. Molempina päivinä olin valjastanut kummitytön (ja hänen äitinsä) huolehtimaan kummitädistään. Pitäisi ostosmanian kurissa, kun pitäisi vahtia vauhtihirmua (2,5v). :) Tämä suunnitelma oli täydellinen, kunnes sunnuntai iltapäivällä pääsin yksin kiertelemään. Muutamassa tunnissa kerkesi aivan liian paljon kahmimaan syliinsä. :D

Järjestelyt olivat tänäkin vuonna huippuluokkaa. Ja parannusta oli viime vuodesta tehty bussiliikenteeseen, koska ainakin perjantaina ja sunnuntaina se toimi moitteetta.  Positiivista oli myös väljät tilat käytävillä. Pystyi liikkumaan jopa rattaiden kanssa hyvin, vaikka ajoittain oli ruuhkaista. Muutamana negatiivisena asiana nostaisin esiin ajoittaiset viemärin hajut, jotka putkahtelivat nenään silmiä kirvellen. Onneksi ne löyhähti vain ajoittain. Mutta inhottavaa nevertheless. :( Toinen miinus puoli oli kahvilatarjoilut. Samat pullat ja kakut kuin viime vuonna, vaihtelua ja vaihtoehtoja olisin kaivannut lisää. 

Messut alkoivat perjantaina heti kärkeen sokkotreffeillä, nimittäin Marenkia ja mööpeleitä - blogistin Mian kanssa. Ja todella hauskaa oli! Ihanaa on tutustua uusiin ihmisiin ja jään innolla odottamaan TRE-BLOGIT yhteisön pikkujouluja. :)

 

Ihastelin upeita himmeleitä messukeskuksen katossa ja siitä inspiroiduin ostamaan itsellekin himmelitarvikkeet, tosin pilleistä. Saa nähdä mitä niistä pilleistä kasaantuu. :)

Novitalla oli ihania huiveja tehty hyväntekeväisyyteen, varsinkin sydänhuivi oli suloinen. Novitan pisteellä kävi kova kuhina ja tiukkaa teki, että pääsi itse kurkkimaan lankoja. Tällä kertaa ei tarttunut mitään mukaan, mutta heidän talvisomistusta ihailin.

Indie Fabricsin kojusta olisi tehnyt mieli ottaa mukaan vaikka ja mitä! Värikkäitä ja suloisia kankaita metritolkulla. Matkaan tarttui kahta eri PaaPiin kuosia, jotka väreissä sointuvat täydellisesti toisiinsa. Niistä siis tunikoita pitää pistää tulemaan urakalla.

Vinkee oli tänäkin vuonna paikalla hauskalla huomionkerääjällä. Pakkohan sitä oli tehdä työtä käskettyä ja ottaa kuva. :)

Messut eivät tuottaneet pettymystä lankojen väriloisteessa. Silmiä hiveleviä värejä ja toinen toistaan kauniimpia. Olisi tenhyt mieli kerätä niistä iiiiso kasa lattialle ja mennä vaan köllimään niiden sekaan. :) Kerän pisteessä oli esillä neulottu villatakki Titus-langasta (ei kuvassa) ja se oli todella pehmeää! Miten aika voi riittää kaikkien näiden tekemiseen, mitä ideoita saa.

Weranna`silla oli aivan syötävän suloinen maskotti mukana messuilla. <3

Tukuwoolilla oli valmiiksi pakattuja paketteja nätistä Timeless-huivista. Ensin ajattelin, että ostan sen joululahjaksi jollenkin, mutta taitaa siitä tulla joululahja itselle, taas. :)

Snurre ei jäänyt kyllä ihanuudessaan ja väriloisteessaan yhtään vähemmälle muiden kanssa. Sielläkin olisi voinut viihtyä hypistelemässä vaikka kuinka ja kauan.

Eivät vain langat saaneet ihastusta aikaan vaan useammassa kojussa olleet aivan ihana karkkikorut, ne saivat vaan makean himon yltymään!

Nam! <3

Jos olisi iso kartano minne kaikki nää harrasteet voisi keräillä niin olisi ihana tehdä nukkekoti. Gepetto Oy:n pienen pienet huonekalut olivat oikea taidonnäyte ja ne pikkutarkat ykityiskohdat! Mä voisin niin kuvitella näpertäväni noita aamusta iltaan.

Söpöin pingviini. <3

Seuraavassa ostauksessa onkin sitten ne messulöydöt. :)