Talvinen aamurusko

 TALVINEN AAMURUSKO

Lanka: Alvita Alpaka (pitsiosuus), Sandnes Garn Alpaca ja Sandnes Garn Silk Mohair

Puikot: 3,5mm, 3,75mm ja 4mm pyöröpuikot

Ohje: Morning mist (44) by Annie Rowden

Lankalaihis: -450g

Törmäsin sattumalta Ravelryssä tähän ohjeeseen ja tykästyin malliin heti. Pakkohan se oli sitten itsellekin kokeilla. Silmukassa saa ihania ideoita kanssaneulojilta, niin  kuin myös tässäkin neuleessa käytetyt Alpaca ja Silk Mohair. En olisi itse koskaan osannut yhdistää näitä värejä saatikka sitten lankoja toisiinsa.

Alkuun lankayhdistelmä punaruskeasta Alpacasta ja harmaasta Silk Mohairista hirvitti, sillä se näytti ihan punaiselta. Itse en ole ollenkaan punaisen ystävä, mutta jälleen neuleystävät pelastivat ja rohkaisivat jatkamaan. Kun paitaan alkoi tulla enemmän tätä yhdistelmää, aloin myös itse siitä tykkäämään. Punaisuus vaihtui ruosteeseen taittuvaksi, joka toimii. :)

 

No niin...ja sitten siihen valmiiseen neuleeseen. :)

Yövuorojen (4kpl) loputtua otin muutaman tunnin koomaunta, pakkasin kamat kasaan ja lähdin kuvaamaan. Te kaikki ihanat kanssakärsijät, jotka teette kolmivuorotyötä tiedätte, että kuvaamaan on lähdettävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. :)

Neuleesta ensimmäisenä tehtiin selän pitsiosuus, jonka ympärille neule alkoi pikku hiljaa muodostua. Alpakka lanka on aika pörröistä ja se syö vähän pitsikuvion näkyvyyttä. Oikasin myös vähän linjoja, enkä jaksanut pingottaa pitsiosuutta. Joten tästä syystä pitsi ei tule oikein oikeuksiinsa tässä neuleessa. Pingottaminen jotenkin aina vaan tuppaa jäämään, vaikka nykyisin olen hommannut siihen ihan hyvät välineetkin. Ei malta, pitää saada neule heti käyttöön! :)

Pitsissä silmukat luotiin Provisional cast on tekniikalla, jotta kuviota voitaisiin jatkaa saumattomasti myös toiseen suuntaan. Ohjeen kuvissa saumaa ei näy, mutta omassani sen kyllä huomaan ja se aavistuksen häiritsee. Mielummin olisin tehnyt pitsiosuuden suoraan yhtenä kappaleena.

Neulehje oli todella yksinkertainen, jos on aikaisemminkin englanninkielisiä ohjeita tehnyt. Ohjetta on helppo muokata omanlaiseksi, sillä siinä neulotaan pääosin vain suoraa. Vartalolla ei ole mitään kavennuksia ja silmukkamäärä pysyy samana. Tykästyin Silk Mohair lankaan ja sen riitoisuuteen, kokonaisuudessa sitä meni vain kaksi kerää. Ainoa mistä en niinkään tykännyt oli kahden pörröisen langan neulominen yhdessä. Neulominen ei luistanut ja välillä pelkkää oikeaa suoraa neuloessa tuntuo, ettei maaliin päästä ikinä. :) Tästä syystä vaihdoin vyötäröosuudella puikot 4mm:iin, olisivat jopa voineet olla isommatkin. Jatkossa tulen käyttämään Silk Mohairia tehosteena, mutta jätän sen 100%:n Alpacan rauhaan ja otan jonkun vähemmän pörröisen langan kaveriksi. :)

"Se tunne, kun yrittää kerrankin onnistua kuvissa." So not gonna happen. :D Yritin kyhaillä hienoja tilannekuvia tavallisten posekuvien sijaan. Tästä edes pysyn ihan niissä normi tylsissä posekuvissa. :)

 Neuleesta tuli todella pörröinen ja muhkea, lämmittää mukavasti näillä "pakkasilla". Ja siitä tuli niin kiva, että halusin tehdä toisen samanlaisen perään. :D Mutta koska en halunnut tehdä täysin identtisiä kaksosia, niin muutelin ohjetta hieman. Halusin vähän kevyemmän, jota voi käyttää sitten keväällä ja kesällä. Siitä tuli vähintäänkin yhtä ihana, kuin edeltäjästään. 💗

 Mutta valitettavasti joudutte odottamaan vielä hetken. Seuraavassa postauksessa on sitten toisen kesäisen kaksosen vuoro. :)

Italiaa ristiin rastiin, osa 2 Bernina express

No niin, nyt jatkuu vihdoin tarina Italian reissusta Bernina Expressin kyydissä. Suurin osa postauksesta on vain järjetöntä kuvatulvaa, mutta pääsette nauttimaan erilaisista maisemista mitä matkalla tuli vastaan. :)

Aamusta heti lähdettiin liikenteeseen Churin kaupungista ja meidän iloksi vaunut eivät täyttyneet kokonaan turisteista vaan oli paljon myös tyhjiä penkkejä, joilla pystyi hyppelehtimään kameran kanssa. Kanssa matkustajien iloksi tietysti. Jos olisin jaksanut raahata mukana jalustaa, olisin sen mielelläni tehnyt. Rinkkaan vaan ei olisi vaatteita sitten paljoa mahtunutkaan mukaan. Tämän vuoksi kuvat pääsivät ajoittain hieman tärähtelemään, kun piti katsoa ja sännätä joka paikkaan samalla. :)

Alkumatkasta oli kovinkin syksyiset maisemat ja vain vuoren huiput olivat lumen peitossa. Vaikka ne eivät tälläkään matkalla kunnolla kuvaan osuneet valkoista taivasta vasten. :)

Kukkuloilla oli mielenkiintoisia linnoja ja raunioita, joihin olisi ollut kiva pysähtyä.

Vehreässä maastossa oli ihania idyllisiä kyliä, missä huomion keskipisteenä oli aina kirkko. Kyllä näissä maisemissa voisi asua, tuskin kyllästyisi hetkeen. Kuvista päätellen ei uskoisi, että on marraskuun puoliväli. :)

Maisemajunan yksiä nähtävyyksiä olivat lukuisat näyttävät sillat, joita matkan varrella on peräti 196 ja tunneleita 55, joista pisin on n. 6km pitkä. Matkan aikana aina ystävällisesti kuulutettiin eri kielillä milloin olimme tulossa minkäkin nähtävyyden kohdalle. Ainoa huono puoli oli, että yleisen metelin (lähinnä junan ja amerikkalaisseurueen) vuoksi ei meinannut saada kuulutuksista selvää. :)

Filisurissa oleva Landwasser Viaduct, Bernina Express junamatkan korkein (136m) silta. 

Ihme ja kumma matkan aikana ei oikein neulomisesta tullut mitään. :D Junassa sai esitteen, jossa oli kivasti reitti piirretty karttaan ja myös ne nähtävyydet. 

Jos ei kuulutuksista saanut selvää, niin  sijaintia pystyi seuraamaan lehtisen lisäksi myös näyttötaululta tai pöydässä olevasta kartasta.

Ylemmäs kun päästiin alkoi luntakin olla jo maahan asti yltänyt. Aurinko paistoi täydellä teholla ja loi todella hauskoja efektejä kuviin. Ja vaikka oli keskipäivä, tuli tunnelma kuin olisi ollut iltahämärässä liikenteessä. 

Ennen korkeinta kohtaa Alp Grümiä ja pysähdystä oli järvi, joka näytti todella upealta. Voin vain kuvitella kesäaikaan, kun järvi loistaa turkoosina ja vuorten huipuilla saattaa olla vielä vähän lunta. 

Juna meni pitkään järven vierustaa ja hidasti huomattavasti vauhtia, jotta saatiin otettua kuvia. Ja niitähän sitten räpsittiin. :)

Ja olihan se näihin maisemiin pakko Breathing spacekin kuvata. :)

Churin suuntaan menevä Bernina express juna pysähtyi samaan aikaan Alp Grümissä ja sieltä purkautui myös lauma turisteja ihmettelemään maisemia. Kovasti lunta ihasteltiin perheen pienempien toimesta. :)

Alp Grümin "juna-asemalla" ei ollut muuta kuin ravintola. Paikalle ei pääse kuin junalla, ainakaan ei mitään teitä näkynyt missään. Pysähdysaika oli vain vartin, joten mitään kovin kummoista ateriaa ei kerkiäisi saman junan kyydissä syödä. Junia menee kaksi kertaa vuorokaudessa talviaikaan Tiranon suuntaan, joten ravintolaan olisi ollut mahdollista jäädä ja odottaa seuraavan junan tuloa. Meidän aikataulu ei valitettavasti sille riittänyt, mutta ehkä joskus toiste. :)

Järvet ja sillat jatkuivat vielä alaspäinkin tullessa.

Tässä vaiheessa aurinko paistoi melkein kohtisuoraan kameraan, joten se poltti kuvista väritkin. Aurinkolasit sai kaivaa esiin. :)

Hienosti junarata mutkitteli, niin sai junankin kuviin mukaan. Alkupään vaunut olivat tavallisia junan vaunuja ja 4 vaunua oli maisemavaunuja, joissa osa katostakin oli yhtä isoa ikkunalasia.

Allaolevan kuvan vuorten huipulta laskeuduttiin lopulta laaksoon ja matka jatkui vielä vähän matkaa Tiranoon asti. Kokonaisuudessaan junamatkaan meni 4h, mutta junaan voi hypätä myöhemminkin kyytiin ja tehdä päivän pysähdyksiä esimerkiksi St. Moritziin.  

Tiranossa oli junanvaihto Milanoon menevään junaan. Vaihtoaikaa oli mukavat 20 minuuttia. Suunnittelun kukkanen tuli tässä kohtaa matkaa esille, sillä matkasimme Veronaan yhdessä päivässä. Ja se tarkoitti sitä, että aikataulullisesti ei ollut aikaa pysähtyä Tiranoon pidemmäksi aikaa esimerkiksi lounaalle. Posottelimme suoriltaan n. 8tuntia junassa. Vaihtojen yhteydessä onneksi kerkesi käydä tankkaamassa eväsvarastoa. Myös hotellilla tankattu runsas aamupala auttoi pitämään nälän poissa pitkään. :) 

Juna Tiranosta Milanoon kulki Como järven viertä pitkän aikaa. Saatiin ihailla lähes kesäisiä maisemia ja auringon paistetta. Lämpöasteita oli n. +20C mikä tuntui hurjalta verrattuna muutamaan pakkasasteeseen mistä aamulla lähdettiin. 

Ja lopuksi vielä pieni videon pätkä junamatkasta. :) 

Huh huh, olipa varsinainen pläjäys. Olisi melkein vielä pitänyt erotella tämäkin postaus kahteen osaan. Toivottavasti jaksoitte seurata. Seuraavaksi mennäänkin sitten Veronan sykkeeseen. :)