Vuodet ne vaan vierii

Ja taas on vuosi vierähtänyt tämän blogin kanssa, ei uskoisi! Kaippa se on sama kuin oma vanheneminen, ei sitä vaan voi uskoa. Toisaalta saa kai olla onnellinen että mieli ei ole vanhentunut samaan tahtiin kuin ruumis. :)

Kulunut vuosi ei ole tuonut blogiin mitään uutta ja ihmeellistä (ei kai tarvitsekaan), mutta blogin myötä elämääni se on kyllä tuonut paljon kaikkea uutta ja kivaa. Joten jo se on syy jatkaa bloggaamista taas ainakin vuoden verran. :) Lisäksi blogi toimii tällä hetkellä hyvänä päiväkirjana ja muistikirjana.

Mutta mennäänpä sitten asiaan ja jatketaan perinnettä, joka vuosi sitten alkoi. Blogisynttäreiden kunniaksi järjestän taas arvonnan! Tällä kertaa arvon kaksi pakettia ja kumpaakin voi osallistua. Mikäli haluat osallistua vain toiseen, niin kerrothan sen kommentissa.

1. PAKETTI sisältää Novitan sukkalehden, Joki-lankaa 2 kerää (tummansininen) ja 7 veljestä Raita-lankaa 1 kerän.

2. PAKETTI sisältää Viron käsityölehden, Austermannin Step-lankaa 1 kerän, puiset neulepuikot nro 4,5 ja Cheval Blancin Uttacryl-lankaa 2 kerää.

Arvonnan säännöt ovatkin teille jo mahdollisesti tutut viime vuodelta. :) Eli arvontaan voi osallistua 18.2.2016 mennessä yhdellä arvalla kuka tahansa, joka kommentoi tätä postausta. Yhden lisäarvan saat, jos keksit (mitä tahansa) näistä tarvikkeista saisit aikaan. Ja toinen lisäarpa lohkeaa, jos olet lukijani. Laitathan kommenttiin monellako arvalla osallistut sekä sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa sinuun yhteyttä.

Ja vielä selvennykseksi tämä ei ole maksettu tai sponsoroitu arvonta. :)

ARPAONNEA KAIKILLE! :)

Posted with Blogsy

Vain vähän myöhässä

HERRASMIESSUKAT 

Lanka: Novita aito suomalainen sukkalanka

Puikot: 3,75mm pyöröpuikot

Ohje: Gentleman´s Matrimony Celebratory Socks

Lankalaihis: -200g

Nämä sukat ovat olleet projektina jo vuoden verran. Monta neulomisjumia on näiden sukkien kohdalla ollut. Itse sukkamalli on todella helppo ja valmistuu nopeasti. Aloitin tekemään näitä sukkia noin vuosi sitten. Viime tammikuussa lupasin joululahjaksi (2014) tehdä isälle ja papalle villasukat. Isän sukat sainkin valmiiksi kevään aikana, mutta nämä papan sukat eivät kerenneet valmistua, ennen kuin hän nukkui pois. 

Olin saanut vain toisen sukan valmiiksi ja toisen sukan aloittaminen tuntui todella hankalalta. En ollut tehnyt sukkia yhtäaikaa koska koin, että olivat liian isot pyörittää pyöröpuikoilla. Ja kun en ollut tehnyt sukkia yhtä aikaa, niin mulle iski toisen sukan syndrooma (yleinen mun kohdalla :) ). Sitä jumia kesti pitkään ja ajattelin jo, etten tekisi koskaan toista sukkaa. Mitä sillä nyt olisi enää merkitystä, pappa ei kaivannut enää jalan lämmitystä. 

Ehkä nämä sukat kaipasivat ajan kulumista ja unohtamista, jotta jumitus menisi ohi. Monta kuukautta sukka sai olla yksinään lankakerien seassa, kunnes joulukuussa viimein kaivoin sukan esiin ja aloin tekemään sille paria. Loppujen lopuksi toisen sukan tekeminen oli jopa terapeuttista. Vaikka en sitä niin tiedostanutkaan, mutta olin soimannut itseäni siitä etten saanut tehtyä sukkia valmiiksi ajoissa. Silloin oli muka kaikkea muutakin kivempaa neulottavaa. Ajattelin, että on enemmän aikaa. Olihan niitä keuhkokuumeita tässä ollut jo vaikka kuinka monta ja aina selvitty, paljon pahemmistakin. Olisin kuitenkin halunnut saada sukat valmiiksi edes viimeiselle matkalle, mutta toisin kävi. Nyt kun sain toisenkin sukan valmiiksi tajusin jättäneeni jotain kesken aijemmin. Olin hyvilläni, että tein sen toisenkin sukan ja sain näin asian päätökseen. Vaikka nämä eivät enää kerkiä papan jalkoja lämmittämään niin ne periytyvät isälleni ja pääsevät lämmittämään hänen jalkojaan. Onneksi heillä on samankokoiset jalat. :)  

Tässä tuli taas todistettua, että neulominen ei ole vain harrastus, vaan myös paljon muuta, ainakin mulle. :)

Nämä pakkassäät ovat olleet todella hienoja kuvauspäiviä, jos vaan pystyisi olemaan ulkona sen verran että saisi kuvat otettua. :) Vapaapäivänä päätin uhmata jäätymistä ja nakkasin kameran laukkuun ja lähdin Kaukajärjelle. Se on luottopaikka valokuvauksen suhteen ja onneksi lähellä. Saatoin muutamaa lenkkeijiää hieman viihdyttää hyppimiselläni, sillä hetkeäkäänhän ei voinut olla paikallaan. Se pakkasessa kuvaaminen ei todellakaan ole mitään herkkua, mutta onneksi onnistuneet kuvat vähän lämmittävät jäätyneitä jäseniä. :) Olisi ollut kiva kuvata enemmäkin, mutta tunnin jälkeen aloin olla niin umpijäässä, että pelkäsin etten pysty enää liikkumaan. Eikä siinä pakkasessa kauheasti pystynyt tarkistamaan työnsä tulosta, joten pahoittelen jos ovat hieman epätarkkoja. :)

Pakko oli muutama ihan maisema- ja kikkailukuvakin ottaa, tietenkin. :)

Jäätyneet vesipisarat ovat todella kauniita! Voi jospa osaisikinkin vielä enemmän niiden kanssa kikkailla. Facebookissa on erilaisia valokuvaharrastajien ryhmiä ja niissä on toinen toistaan hienompia kuvia jään ja veden tekemistä heijasteista.

Lämpimät ajatukset ja kiitokset lähtevät papalle, where ever you are. <3

Messulöytöjä

Ensin messutunnelmia ja sitten siirrytään itse löytöihin, joita tarttui mukaan ihan liikaa.
 Blogisti, pressinä paikalla. :) Blockwallahin käsi tekee korteista ja paketeista persoonallisia.

Makeat ensin (ne jotka on enää jäljellä). Ostin kaksi levyä chocoMe:n suklaata, joista toinen meni jo illanistujaisiin tuliaisiksi ja itselle jätin Pistaasi-Appelsiininsuklaarae-Hasselpähkinä-Chili tumman suklaan. ChokoMe suklaat ovat ainutlaatuisia ja käsin tehtyjä.



Pillihimmeli tarvikkeet ostin Sinooperista. Jos jouluksi saisi jonkin kivan koristeeksi.




Lankalöydöksiä yllättäen tuli tehtyä. Tukuwoolilta löytyi Timeless huivin tekopaketti.

 

Snurresta löysin harmaan ja keltaisen sävyistä Louhittaren luolaa, josta yllätys yllätys taas viriää joku huivi. :) Ostin aivan ihanaa ja super pehmeää Punon Gepardia, josta vielä projekti-idea odottaa tuloaan. Ihanat kauppiaat antoivat lankakassin mukaan, joita ei todellakaan koskaan ole liikaa!

Kerästä keräsin Titus-lankaa neuletakkiin ja Louhittaren luolan Tuulen tytär johonkin huiviin.

Werannan´sta ostin käsin kerittyä ja värjäämätöntä lampaan villaa, josta tulisi ihanan lämpöiset ja pehmoiset tumput.

Tänä vuonna tuli ostettua vaatteita hieman  itsellekin. Millineeristä löytyi söpö englanninlakupipa. Vaikka en olekaan lippapipojen suurin fani, mutta tämä oli niin ihana, että vaikka ei ihan luukkiin sovikaan niin pidän silti. Ainakin työmatkoilla. :)

 

Kimperistä löytyi piristävä oranssi hame, joka pääsi myös heti käyttöön ja Turkua kiertämään. 

 

PaaPii Designin kangasta tuli myös matkaan, mutta ne menivät huomaamatta jo suoriltaan ompelupaikalle kaverille. Oma kämppä on niin pieni, että on kiva mennä levittelemään ja sotkemaan kaverin koti. Ei vaiskaan! Näette sitten kun kankaista valmistuu jotakin, että mitä tuli ostettua, se voi tosin kestää. :)

 

Ostettujen kirjojen teema oli kirjoneule. Mulla on nyt meneillään joku kirjoneulevillitys ja kovasti on tullut netistä etsittyä kivoja kuvioita. Ehkä valinnanvaraa on liikaa, kun ei ole oikein sopivia löytynyt. En osaa (jaksa) yhdistellä erilaisia kuvioita, mutta josko nyt yrittäisin petrata. :)

Kaikenlaista sitä tarttui taas mukaan ja ensi vuonna sitten ehkä jotain muuta. :)

Messuvilinää

No niin, nyt niihin Tampereen kädentaitomessuterveisiin sitten. :)

Tänä vuonna (viime vuodesta viisastuneena) päätin mennä messuille perjantaina ja sunnuntaina. Viime vuonna lauantaina oli niin hirveät ruuhkat ja tungokset, että päätin ne jättää suosilla väliin. Perjantaina menin paikan päälle vasta iltapäivällä, mutta silti väkeä ei ollut ihan tungokseen asti. Vaikka ruuhkia olikin, mutta ei ahdistukseen asti. Sunnuntaina olinkin sitten koko päivän ja silloinkin oli ruuhkia, mutta ei ärsytykseen asti. Molempina päivinä olin valjastanut kummitytön (ja hänen äitinsä) huolehtimaan kummitädistään. Pitäisi ostosmanian kurissa, kun pitäisi vahtia vauhtihirmua (2,5v). :) Tämä suunnitelma oli täydellinen, kunnes sunnuntai iltapäivällä pääsin yksin kiertelemään. Muutamassa tunnissa kerkesi aivan liian paljon kahmimaan syliinsä. :D

Järjestelyt olivat tänäkin vuonna huippuluokkaa. Ja parannusta oli viime vuodesta tehty bussiliikenteeseen, koska ainakin perjantaina ja sunnuntaina se toimi moitteetta.  Positiivista oli myös väljät tilat käytävillä. Pystyi liikkumaan jopa rattaiden kanssa hyvin, vaikka ajoittain oli ruuhkaista. Muutamana negatiivisena asiana nostaisin esiin ajoittaiset viemärin hajut, jotka putkahtelivat nenään silmiä kirvellen. Onneksi ne löyhähti vain ajoittain. Mutta inhottavaa nevertheless. :( Toinen miinus puoli oli kahvilatarjoilut. Samat pullat ja kakut kuin viime vuonna, vaihtelua ja vaihtoehtoja olisin kaivannut lisää. 

Messut alkoivat perjantaina heti kärkeen sokkotreffeillä, nimittäin Marenkia ja mööpeleitä - blogistin Mian kanssa. Ja todella hauskaa oli! Ihanaa on tutustua uusiin ihmisiin ja jään innolla odottamaan TRE-BLOGIT yhteisön pikkujouluja. :)

 

Ihastelin upeita himmeleitä messukeskuksen katossa ja siitä inspiroiduin ostamaan itsellekin himmelitarvikkeet, tosin pilleistä. Saa nähdä mitä niistä pilleistä kasaantuu. :)

Novitalla oli ihania huiveja tehty hyväntekeväisyyteen, varsinkin sydänhuivi oli suloinen. Novitan pisteellä kävi kova kuhina ja tiukkaa teki, että pääsi itse kurkkimaan lankoja. Tällä kertaa ei tarttunut mitään mukaan, mutta heidän talvisomistusta ihailin.

Indie Fabricsin kojusta olisi tehnyt mieli ottaa mukaan vaikka ja mitä! Värikkäitä ja suloisia kankaita metritolkulla. Matkaan tarttui kahta eri PaaPiin kuosia, jotka väreissä sointuvat täydellisesti toisiinsa. Niistä siis tunikoita pitää pistää tulemaan urakalla.

Vinkee oli tänäkin vuonna paikalla hauskalla huomionkerääjällä. Pakkohan sitä oli tehdä työtä käskettyä ja ottaa kuva. :)

Messut eivät tuottaneet pettymystä lankojen väriloisteessa. Silmiä hiveleviä värejä ja toinen toistaan kauniimpia. Olisi tenhyt mieli kerätä niistä iiiiso kasa lattialle ja mennä vaan köllimään niiden sekaan. :) Kerän pisteessä oli esillä neulottu villatakki Titus-langasta (ei kuvassa) ja se oli todella pehmeää! Miten aika voi riittää kaikkien näiden tekemiseen, mitä ideoita saa.

Weranna`silla oli aivan syötävän suloinen maskotti mukana messuilla. <3

Tukuwoolilla oli valmiiksi pakattuja paketteja nätistä Timeless-huivista. Ensin ajattelin, että ostan sen joululahjaksi jollenkin, mutta taitaa siitä tulla joululahja itselle, taas. :)

Snurre ei jäänyt kyllä ihanuudessaan ja väriloisteessaan yhtään vähemmälle muiden kanssa. Sielläkin olisi voinut viihtyä hypistelemässä vaikka kuinka ja kauan.

Eivät vain langat saaneet ihastusta aikaan vaan useammassa kojussa olleet aivan ihana karkkikorut, ne saivat vaan makean himon yltymään!

Nam! <3

Jos olisi iso kartano minne kaikki nää harrasteet voisi keräillä niin olisi ihana tehdä nukkekoti. Gepetto Oy:n pienen pienet huonekalut olivat oikea taidonnäyte ja ne pikkutarkat ykityiskohdat! Mä voisin niin kuvitella näpertäväni noita aamusta iltaan.

Söpöin pingviini. <3

Seuraavassa ostauksessa onkin sitten ne messulöydöt. :)