tiistai 12. tammikuuta 2016

Vain vähän myöhässä

HERRASMIESSUKAT 
Puikot: 3,75mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -200g

Nämä sukat ovat olleet projektina jo vuoden verran. Monta neulomisjumia on näiden sukkien kohdalla ollut. Itse sukkamalli on todella helppo ja valmistuu nopeasti. Aloitin tekemään näitä sukkia noin vuosi sitten. Viime tammikuussa lupasin joululahjaksi (2014) tehdä isälle ja papalle villasukat. Isän sukat sainkin valmiiksi kevään aikana, mutta nämä papan sukat eivät kerenneet valmistua, ennen kuin hän nukkui pois. 




Olin saanut vain toisen sukan valmiiksi ja toisen sukan aloittaminen tuntui todella hankalalta. En ollut tehnyt sukkia yhtäaikaa koska koin, että olivat liian isot pyörittää pyöröpuikoilla. Ja kun en ollut tehnyt sukkia yhtä aikaa, niin mulle iski toisen sukan syndrooma (yleinen mun kohdalla :) ). Sitä jumia kesti pitkään ja ajattelin jo, etten tekisi koskaan toista sukkaa. Mitä sillä nyt olisi enää merkitystä, pappa ei kaivannut enää jalan lämmitystä. 

Ehkä nämä sukat kaipasivat ajan kulumista ja unohtamista, jotta jumitus menisi ohi. Monta kuukautta sukka sai olla yksinään lankakerien seassa, kunnes joulukuussa viimein kaivoin sukan esiin ja aloin tekemään sille paria. Loppujen lopuksi toisen sukan tekeminen oli jopa terapeuttista. Vaikka en sitä niin tiedostanutkaan, mutta olin soimannut itseäni siitä etten saanut tehtyä sukkia valmiiksi ajoissa. Silloin oli muka kaikkea muutakin kivempaa neulottavaa. Ajattelin, että on enemmän aikaa. Olihan niitä keuhkokuumeita tässä ollut jo vaikka kuinka monta ja aina selvitty, paljon pahemmistakin. Olisin kuitenkin halunnut saada sukat valmiiksi edes viimeiselle matkalle, mutta toisin kävi. Nyt kun sain toisenkin sukan valmiiksi tajusin jättäneeni jotain kesken aijemmin. Olin hyvilläni, että tein sen toisenkin sukan ja sain näin asian päätökseen. Vaikka nämä eivät enää kerkiä papan jalkoja lämmittämään niin ne periytyvät isälleni ja pääsevät lämmittämään hänen jalkojaan. Onneksi heillä on samankokoiset jalat. :)  

Tässä tuli taas todistettua, että neulominen ei ole vain harrastus, vaan myös paljon muuta, ainakin mulle. :)




Nämä pakkassäät ovat olleet todella hienoja kuvauspäiviä, jos vaan pystyisi olemaan ulkona sen verran että saisi kuvat otettua. :) Vapaapäivänä päätin uhmata jäätymistä ja nakkasin kameran laukkuun ja lähdin Kaukajärjelle. Se on luottopaikka valokuvauksen suhteen ja onneksi lähellä. Saatoin muutamaa lenkkeijiää hieman viihdyttää hyppimiselläni, sillä hetkeäkäänhän ei voinut olla paikallaan. Se pakkasessa kuvaaminen ei todellakaan ole mitään herkkua, mutta onneksi onnistuneet kuvat vähän lämmittävät jäätyneitä jäseniä. :) Olisi ollut kiva kuvata enemmäkin, mutta tunnin jälkeen aloin olla niin umpijäässä, että pelkäsin etten pysty enää liikkumaan. Eikä siinä pakkasessa kauheasti pystynyt tarkistamaan työnsä tulosta, joten pahoittelen jos ovat hieman epätarkkoja. :)



Pakko oli muutama ihan maisema- ja kikkailukuvakin ottaa, tietenkin. :)


Jäätyneet vesipisarat ovat todella kauniita! Voi jospa osaisikinkin vielä enemmän niiden kanssa kikkailla. Facebookissa on erilaisia valokuvaharrastajien ryhmiä ja niissä on toinen toistaan hienompia kuvia jään ja veden tekemistä heijasteista.


Lämpimät ajatukset ja kiitokset lähtevät papalle, where ever you are. <3





2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi, se julkaistaan ylläpidon hyväksynnän jälkeen.