Dexter

Kerrottakoon heti niille seuraajille, jotka eivät neulo yhtä fanaattisesti kuin minä, että kyse ei ole samannimisestä sarjasta. Sitä en tosin tiedä onko kyseinen sarja innoittanut tekijää, mahdollisesti sillä ohjeessa neule on punaisella langalla tehty. :)

DEXTER

Lanka: Baa Ram Ewe Titus White rose ja Crucible

Puikot: 3,5 ja 3,75mm pyöröpuikot

Ohje: Dexter by Isabell Kraemer

Lankalaihis: -350g

Nappien neulominen viivästytti kuvaamaan lähtemistä yllättävän paljon. Miten se aina onkin niin vaikeaa neuloa ne napit? Ei todellakaan ole mun lempipuuhaa. :) Lisäksi ne kivat napit, jotka halusin Dexteriin olivat tietenkin liian pieniä ja jouduin pienentämään myös napinläpiä. Seuraava neulepaita tarviikin tehdä ilman nappirivistöä, paljon helpompaa. 

Tämä on ensimmäinen neulepaitani, jonka olen itselleni tehnyt. Olen monesti siitä aina haaveillut, mutta aina se on jotenkin vaan jäänyt. Varmaan sen vuoksi, etten ole jaksanut tehdä niin isoa työtä ja vaatiihan se vähän rahaakin. :) Niin kuin aijemmassa postauksessa taisin kirjoittaakin niin lankakauppa Kerän työntekijä sai ylipuhuttua ostamaan Titus lankaa, kun kuulemma lanka olisi niin riittoisaa. Ja suositeli siitä tekemään juurikin tätä neulepaitaa, Dexteriä.

Dexter valmistui yllättävän nopeasti, mitä nyt pieniä purkusuunnitelmia lukuunottamatta ja oli todella kiva neuloa. Tein Dexteriin kirjoneuletta, koska olin ostanut kahta eri väristä Titus-lankaa. Kirjoneulekuvion löysin googlaamalla knit medieval heart. Halusin jonkin koristeellisen kuvion, jonka avulla olisi helppo vaihtaa väriä, eikä se näyttäisi niin suoraviivaiselta. Kirjoneulekuvio vei paljon enemmän lankaa, joten jos teet yksivärisenä niin varmasti 3 kerää Titusta riittää.

 Jälkeenpän ajateltuna olisi voinut neuleesta tehdä vähän pidemmänkin, mutta tehdessä alkoi hieman jännittää mahtuuko peppu neuleen alle, se kun ei mikään pikkiriikkinen ole. :D

Nyt kun saatiin tänne Pirkanmaallekin hieman aurinkoa niin työpäivän jälkeen oli kiva käydä vähän napsimassa kuvia valmiin Dexterin kanssa. Aurinko vaan kerkesi karata puiden taakse ennen kuin sain välineet kasaan, mutta onneksi oli silti valoisaa. Kuvaillessa huomasi kesän todellakin tulleen, sillä hyttyset olivat koko ajan kimpussa. Onneksi olivat sen verran horroksessa, etteivät päässeet pahaa vahinkoa tekemään, kun Ohvikin oli jäänyt kotiin. Olen hyttysenpistoksille allerginen ja joskus niistä tulee todella pahojakin paukamia.

Viimeisten valonpilkahdusten selfie. :)

Ja nämä "pienet" pirulaiset meinasivat tehdä metsäreissusta nyyhkyreissun hyttysten lisäksi. Pitää varmaan alkaa pikku hiljaa kyllästämään itseään setiritsiinillä, jotenkin se kevät/kesä pääsi yllättämään tänäkin vuonna yllättämään. :)

Laskemisen ja suunnittelun jalo taito

Jota itsellä ei siis ole. :D Instagramissa olettekin päässeet jo tutustumaan Dexter neuletakkiini, mutta nyt siitä vähän täälläkin. Ostin viime vuoden Tampereen kädentaitomessuilta Baa Ram Ewe:n Titusta aikomuksena tehdä siitä neuletakki. Kerän myyjä langan riittävyyttä kovasti kehui, joten raaskin nappasta mukaani neuletakkiin tarvittavat kolme kerää. Niiden piti riittää hyvin, mutta toisin kävi. No olisihan ne varmaan riittäneet, jos olisin yhtään tarkemmin suunnitellut mitä teen. 

Ostin messuilta yhden kerän valkoista ja kaksi kerää violettia. Alkuun ajattelin, että teen kokonaan valkoisella (älkää kysykö millä ajatuskaavalla), mutta sitten totesin sen olevan liian arka väri ja teenkin kaksi värisenä. Sinänsä hyvä idea, sillä violettia kerää oli jopa kaksi kerää ostettuna. ;) Kuumeisesti aloin etsimään sopivaa kirjoneulekuviota, jolla olisi kiva tehdä värin vaihto. Hetken kesti ennen kuin löysin mieleisen ja työkaverit voivat todistaa, että muutamaan kertaan tuli purettua ennenkuin se oikea sävel löytyi. Ohjeen soveltaminen omatoimisesti on vielä hakusessa. Mutta virheistä oppii ja periksiantamattomalla pakkomielteellä saakin jotain aikaiseksi. :D

Titusta saa Suomesta ainoastaan Kerästä ja jo kertaalleen olin käynyt yhden kerän hakemassa valkoista lisää. Aloin jo epäilemään dementtian saapuneen (ei sekään ihme olisi), kun olin hukannut ostamani valkoisen lisäkerän johonkin. Kunnes kaikki lankavarastot penkoneena tuli mieleen tarkistaa paljonko neuletakki painaa (niinpä niin!) ja olisinkohan mahdollisesti tuhlannut jo senkin kerän. Villatakki painoi n. 300g, joten 3 kerää siihen oli hukkunut. Siinä sentään matematiikkapää toimi ja osasin laskea kumpaa väriä on se kaksi kerää kulunut. Yllättäen valkoista. :D 

Onneksi (tai miten sen nyt ottaa) kauppa on lähellä ja marssin hakemaan kolmatta kerää valkoista Titusta. :) Mutta sitäpä ei ollutkaan enää ja lisää ei ole lähiaikoina tulossa. Se tunne, kun olet vaivalla tehnyt jotakin neuletta ja odotat että saat sen vihdoin valmiiksi. Ja sitten se tyssää ihan viimemetreillä! Vain nappilista ja puolet hihasta jäljellä. Pettyneenä totesin, että saa kait se neuletakki hetken odottaa. Sitä paitsi nythän on kesä tulossa. Mutta sitten Kerän IHANA myyjä ilmoitti, että hänellä on samaa lankaa lähes täysi kerä kotona, että jos haluan saisin sen. Ja mikä ihana uutinen, täydellistä asiakaspalvelua! Tämä neuletakki saattaa siis jopa valmistua juhannuksen lumisateeseen. :)

Viikonlopun yli piti kuitenkin jotain tekemistä käsille saada niin aloitin Raverlystä bongaamani "Far Into The Forrest" sukat. Yllättäen lankavarastoista löytyi sopivaa lankaakin valmiiksi. Ensimmäinen kokeilu Handun sukkalangasta ja näin ensi puraisulla vaikuttaa hyvältä. Lanka on todella pehmeän tuntuista ja sitä on helppo neuloa.

Sukkiin tarvittavia vyyhtejä keriessä tuli kerittyä muutama muukin vyyhti. Pienessä kaksiossa kun ei ole omaa käsityöhuonetta, vaikka siitä kyllä haaveilen. Vyyhdinpuut ja kerijä ovat osoittautuneet erittäin kannattavaksi ostokseksi, onneksi toisten varastoista löytyy aarteita.

Seuraava kerä tulille.

Aavistuksen keristä tulee löysähköjä mun makuun, mutta toisaalta ne ovat pysyneet hyvin kasassa luuloistani huolimatta.

Forrest sukista ja neuletakista lisää myöhemmissä postauksissa.

P.s kyllä kannatti satsata uuteen puhelimeen, sillä nämä kaikki kuvat ovat otettu sillä. Pientä valoisuutta lisätty, mutta ei mitään muuta. Saapa nähdä kuinka käy järkkärin, jääkö vallan unholaan.

Lomalle lompsis...

 Eilen se sitten vihdoin ja viimein alkoi, nimittäin kauan odotettu loma! Toivottavasti töissä en onnistunut kollegoita hermostuttamaan tavallista pirteämmällä itselläni. Taisi siinä muutamaan kertaan tulla mainittua ne jäljellä olevat työtunnit. :)

Loman ja tulevien synttäreitteni kunniaksi (mikä ihana tekosyy) päätin vähän hemmotella itseäni. Ensin töiden jälkeen bussikoomat lielahteen ja sieltä hakemaan laiskan neulojan apuvälinettä eli langankerijää. :) Olen tuosta laitteesta jo pitkään haaveillut, mutta uutena ostettuna vyyhdinpuiden kera tuntui turhan kovalta hinnalta. Laitoin facebookin yhdelle kirpparipalstalle ostoilmoituksen vyyhdinpuusta ja onnekseni sellaiset lojuivat jonkun varastossa käyttämättä. Oli kuulemma äidin perintöä, muttei ollut raaskinut heittää pois. Ja nyt sain ne 15€:lla omakseni. Nyt kun sitten oli ne vyyhdinpuut, niin pitihän se kerijä hakea kaupasta.

No, kun nyt kerran lankakauppaan mennään niin pitäisihän sitä tietää että ei se siihen kerijään jää. Etuaikainen synttärilahja tuli hommattua sitten samalla. Kerijä, yksi vyyhti Zitronin ja kaksi vyyhtiä Schoppelin superpehmeitä lankoja. Jos ei huiviksi ikinä nämä langat valmistu, niin sitten voi käyttää myös tyynynä. :) Harvoin ostan kukkasia, mutta nyt cittarin tulppaanitarjous sai hairahtamaan.

Loman kunniaksi korkkasin illalla Somersbyn uutuuden Blueberryn, eikä se hullumpi ollut. Somersby on suosikki siidereitäni, koska niissä ei maistu esanssi. Ja ei ollut mainos tämäkään. :) Suklaa-addikti minäni kaipasi pientä lohtua siihen, että tälle lomalle ei ulkomaan reissua järjestynyt. Pientä helpotusta suklaa toikin matkakuumeeseen, mutta koska se on krooninen vaiva, niin se ei koskaan katoa. :)

Siideri saikin olon sen verran väsyneeksi, että uusien lelujen testaaminen jäikin aamuun. :)

Pientä hellävaraisuutta piti käytää vyyhdinpuussa sillä se tuntui hieman raihnaiselta, mutta osoittautuikin ihan kelpo vehkeeksi. Alkuun oli myös hankaluuksia saada kerijä toimimaan, kun en lukenut ohjeita kunnolla. Kerijän alusta sotkeutui koko ajan lankaan, kun en ollut siirtänyt kauemmaksi langan kuljettajaa, vai miksi sitä sanoisi.

Päästiinhän sitä vihdoin vauhtiin. Siinä se keriminen kerrankin meni aamuteen lomassa. Kädet kiittää! :)

Keritystä kerästä näki hienosti miten väritys menee langassa. Tekisi mieli aloittaa tästäkin langasta joku projekti, mutta järki sanoi, että Dexter-villapaita pitää saada ensin valmiiksi.

Teen Dexter-villapaidan pienellä kirjoneule twistillä. Jonkin verran sai purkaa ja neuloa, että mieleinen kuvio hahmottui, mutta kyllä se sieltä tuli. Vähän vielä mietityttää miten violetin alaosan sydämet erottuvat, mutta purkaakaan en enää ala. :)