Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malabrigo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Malabrigo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. toukokuuta 2019

Callan kukkia

CALLA
Lanka: Malabrigo Arroyo, Sand bank
Puikot: 4mm pyöröpuikot
Ohje: Calla by Natasja Hornby, Laine Magazine, Issue 7
Lankalaihis: -269g


Pitkästä aikaa taas neulepostausta tännekin. :)


Tällä kertaa postauksen kohteena on Laine Magazine 7:sta Calla huivi. Alkuun Calla näytti todella monimutkaiselta, mutta se olikin loppupeleissä hyvin yksinkertainen. Calla on neulesuunnittelija Natasja Horbyn suunnittelema. Hän on minulle täysin uusi tuttavuus. Natasja on suunnitellut pääosin kauniita huiveja, paitoja ja pipoja, joista Calla on kolmanneksi suosituin. 


Heti kun Laine magazine ilmestyi ja näin tämän huivin, niin ihastuin siihen. Calla oli kuvattu todella kauniissa pohjoisen usvaisessa pakkassäässä, mihin se on omiaan lämmittämään. 


Langaksi valikoitui kestosuosikki Lankaputiikki Silmukan Malabrigon Arroyo, lanka joka sopii lähes mihin vaan. Sekä vähän paksumpaan neuleeseen että ohuempaan. Ohje on tehty paksummalle (DK vahvuiselle) langalle. Halusin kuitenkin huivista hieman pienemmän, jotta se olisi käyttökelposempi. Arroyo muhkeudessaan sopi hyvin, vaikka onkin sport vahvuista lankaa. 



Vaikka yritinkin vähän pienempää huivia saada aikaiseksi, niin ei se ihan onnistunut. :) 


Värivalinta osui tällä kertaa hiekan harmaaseen, jossa on vivahdus violettia mukana. Rauhallinen ja tyylikäs olematta kuitenkaan pliisu. Täytyyhän sitä tehtä joskus vähän näitä "värittömämpiäkin" neuleita. Calla itsessään on jo näyttävä huivi, joten mielestäni väriksi sopii paremmin hillitty kuin värikäs. 


Calla valmistui hyvin nopeasti, niin kuin aina, kun on paksua lankaa ja mielenkiintoinen neule käsissä. :) Huivin tekemiseen meni vähän reilu kuukausi ja siihen kerkesi mahtumaan muutamia virheitä ja purkuja sekä myös muita neuleita. Callan kukkien välissä olevaa joustinneuletta oppi todella nopeasti tekemään. Ulkomuistista kun yritti tehdä myös kukka osuutta, niin väärinhän se meni. :)


Vaikka Calla onkin muhkea huivi, on se toiminut hyvin myös kaulalle kiedottuna. Calla on äärettömän pehmoinen ja sen kanssa ei kevään kylmät tuulet ole haitanneet.  


Kastelin ja pingotin Callan ehkä liian isoksi, sillä osa kukista meni aika littaniksi. Hyvin tuntuu Calla pysyvän muodossaan, eikä rypisty kasaan vaikka miten pöyhii. Ehkäpä sen vielä joskus kastelen uudestaan ja pingotan vähän vähemmän. Arroyo lanka antaa aika hyvin myöden kastuessaan, joten jämäkämpi lanka olisi pitänyt ehkä kukat paremmin kuosissa. Mutta en silti vaihtaisi lankaa karheampaan. :)


Callasta tuli aivan ihana ystävä syksyyn sekä talveen ja se onkin ollut ahkerasti käytössä. Ehkäpä vielä teen joskus toisen. :)

tiistai 13. helmikuuta 2018

Zweig villitys

 
ZWEIG
Lanka: Malabrigo Sock, värit eggplant (musta) ja water green (minttu) 
Puikot: 3, 25 ja 3,75mm pyöröpuikot
Ohje: Zweig by Caitlin Hunter
Lankalaihis: -295g


Nyt on Tampereellakin Zweig neulepaita saanut tuulta purjeisiin. Ja niinpä mäkin lähdin muiden mukana tekemään omaani. 


Caitlin Hunter (@boylandknitworks) neulesuunnittelijana oli mulle uusi tuttavuus, enkä olisi ehkä suoraan suunnittelijan omista kuvista osannut innostua neuleesta. Mutta sitä vartenhan on neulekaverit, ne neuloo ensin ja itse meet apinana perässä. :)


Lankana Zweigissani oli jälleen kerran Malabrigon sockia, joka on mielestäni täydellinen fingering lanka paitoihin. Omassa käytössä ainakin todella riittoisa lanka ja päällä mukavan pehmeä. Myös tälläisen atoopikon ja herkkänahkaisen näkökulmasta. :)


Värivalinta osui myös nappiin, minttu korostaa kivasti mustaa ja tuo siihen raikkautta. Lööv lööv! 😍


Malli oli todella kiva neuloa, koska siihen oli sekoitettu pitsiä, kirjoneuletta sekä perinteistä sileää neuletta. Sileässä neuleessa oli 5 kerroksen välein tehty rastipalmikko, joka toi kivaa eloa. Ja toisaalta sileä neule ei ollut niin puuduttavaa neuloa, kun tasaisin väliajoin tuli vaihtelua. 


Pitsikuvio olisi omasta mielestä voinut olla yksinkertaisempikin. Ainakin neuloessa sai olla aika tarkka, että missä kohtaan menee. Se hidasti huomattavasti neulomista. Kuviot eivät juurikaan toistuneet, joten ei paljoa pystynyt oppimaan ulkoa. Tai jos oppikin, niin heti kuvio vaihtui. 


Eniten kuitenkin tykkäsin kirjoneuleosuuksista ja siitä kuinka ne kehystää pistikuviota kauniisti. Se, että kirjoneule kuvio jatkui myös käsivarressa on todella kiva yksityiskohta. 


Ja koska lupasin, niin pakko oli laittaa myös niitä "making of" kuvia tähän loppukevennykseksi. Niistä näkee, että aina ei kuvaaminenkaan mene ihan putkeen. Mitä sitä ei tekisi saadakseen kauniita ja kivoja kuvia aikaiseksi. :D


Lähdin tällä kertaa kuvaamaan neuletta lähimetsään, pienelle kukkulalle. Sopivasti suuremmalta yleisöltä piilossa. Vaikka lunta oli paljon, niin paikka paikoin oli irtonaisen lumen alla jäistä kivikkoa ja pitihän mun tietenkin testata reiden iskukapasiteettia juurikin niihin kivikoihin. Vaikka kuinka varovasti alas menin, niin ylöspäin tullessa menin reisi edellä lumipenkkaan. Ensimmäinen ajatus oli, että onneksi kamera oli turvassa ja vasta toinen ajatus, että onneksi ei sattunut pahemmin. Reisi otti vähän iskua, mutta tokeni parissa päivässä. :) Siitä ne kuvaussession lumipesut sitten alkoikin. :D


Toinen lumipesu tulikin sitten kirjaimellisesti puskista. Piti hieman siirtää isompaa oksaa pois tieltä ja sainkin ämpärillisen lunta niskaan. :D


Testattu on Zweig kestää myös lunta, mä en niinkään. :D


Kolmas lumipesu tuli, kun horjahdin askeleissani ja testasin kuusten syleilyä pyrstölläni. Se oli yllättävän mukavaa ja pehmeää. :)  


Kuvaussessiosta tulikin Zweigin "kaste", onneksi en ollut malttanut vielä kastella ja pingottaa neuletta. Sain ne tässä kaupan päällisiksi. Mahtoi hiihtäjillä olla ihmettelemistä, kukkulalta kuuluvia voimasanoja ja kiljahduksia. Ja tähän olikin sitten hyvä lopettaa kuvaaminen ja siirtyä sisätiloihin lämmittelemään. :D

Kaikenkaikkiaan Zweig saa mun pisteet ehdottomasti, kenties joskus voisi neuloa toisenkin. Jos malttaisi tehdä kaksi samanlaista. :)

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kämmeniä lämmittämään

Joululahjoja taas paljastellaan.... :)

KÄMMEKKÄÄT
Lanka: Malabrigo Lace, väri brillante
Puikot: 2,75mm pyöröpuikot
Ohje:  Hidden gusset
Lankalaihis: -65g


Tämä ultrapehmeä Malabrigo lace on ollut jo pidemmän aikaa varastojen uumenissa. Ja suotta! Ihastuin lankaan täysin sitä neuloessani. En ole koskaan törmännyt pehmoisempaan lankaan. <3


Se miksi lanka on ehkä jäänyt hyllyn pohjalle, on tuo väriyhdistelmä. Punainen ei ole yhtään mun oma väri. Olen usein katsellut ja ihmetellyt miksi ne olen aikaanaan ostanut Helsingin käsityömessuilta. Nyt sen tiedän, lanka on taivaallisen pehmeää ja kai se oli alennuksessakin. :)  


Malli on Ravelryn ilmaisohje. Siinä oli mahdollista tehdä myös sormikkaat, mutta itse tykkään enemmän kämmekkäistä. Mallin kuvio ei näy niin hyvin tässä kirjavassa langassa, mutta tykkään siitä silti. 


Pikkasen joutui aivonystyröitä käyttämään tuossa silmukoiden jakokohdassa. Yhtään ei auttanut, että oli juuri tehnyt lystikkäät perussukat vähän samaan tyyliin. Näissä kämmekkäissä kun ei sitten toimittukaan yhtään samalla tavalla. :)


Nämä pehmoiset kämmekkäät pääsivät äidin käsiä lämmittämään. <3 Ihan eivät jouluksi valmistuneet, mutta se ei haitannut. Kylmiä ilmoja näyttäisi olevan luvassa jatkossakin. :)

torstai 19. lokakuuta 2017

Tapparan väreissä

FAST FORWARD
Lanka:  Malabrigo Sock, värit Eggplant (tumman violetti) & Terracotta (oranssi)
Puikot: 3,5mm ja 4mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -410g


Lankaputiikki Silmukassa silmiin osui nämä upeat Malabrigo sockit, eihän niitä voinut sinnekään jättää. :) 


Veera Välimäen ja Joji Locatellin Interpretations kirjasarjassa (1-4) on upeita neuleita, joista tämäkin on yksi. Fast Forward neulepaita on Veeran suunnittelema ja se löytyy uusimmasta Interpretations Vol. 4 kirjasta. Olen aikasemmin tehnyt yhden Veeran suunnitteleman neulepaidan (Breathing Space) ja tykkäsin siitä kovasti. 


Niistä harvoista kauniista kesäpäivistä piti ottaa kaikki irti. Ja toki kirsikoiden kera. :)


Veeran suunnittelemissa paidoissa usein on aina joku pikku twisti tai juttu, joka saa mielenkiinnon heräämään. Tässäkin paidassa oli tehty kivat salmiakkiruudut sivuihin, joka antaa neuleelle ilmettä.


 Paita on sopivan kokoinen yläosasta, mutta alaosa omaan silmään istui vähän huonosti. Liekö sitten tuosta massiivisesta äässistä. :D Syy voi olla myös siinä, että tein vähän isommilla puikoilla kuin ohjeessa. Pitäisi oppia luottamaan siihen, että se mittojen mukaan katsottu ohje on oikeasti sopivan kokoinen eikä liian pieni. Breathing Spacessa kävi ihan samanlailla. Jos sitten seuraavassa muistaisi! :) Ujutin reunaan kiristävän langan, jotta sain paidasta hieman pussimaisemman ja istuvuus paranisi.


Väritys on mielestäni onnistunut todella hyvin, ne täydentää toisiaan. Eikä paidasta tullut liian räväkkä tai silmiin pistävä niin kuin aluksi epäilin. "Tämä neulelapsi" ristittiinkin tapparapaidaksi jo heti alkumetreillä. Täytyyhän sitä nyt tamperelaisena sen verran väriä tunnustaa, vaikkei nyt jääkiekkoa pätkääkään seuraakaan. ;) 

 

Lankaa meni pikkasen vajaa 3 kerää Eggplantia ja reilu kerä Terracottaa. Tykkään tästä neuleesta vaikka malli ei ehkä ole itselle sopivin tai sitten en vaan osannut muokata ohjetta oman vartalon mukaiseksi. Kovasti on tätä silti käytetty ja varsinkin nyt syysilmoille oiva lämmike. 💜