tiistai 13. helmikuuta 2018

Zweig villitys

 
ZWEIG
Lanka: Malabrigo Sock, värit eggplant (musta) ja water green (minttu) 
Puikot: 3, 25 ja 3,75mm pyöröpuikot
Ohje: Zweig by Caitlin Hunter
Lankalaihis: -295g


Nyt on Tampereellakin Zweig neulepaita saanut tuulta purjeisiin. Ja niinpä mäkin lähdin muiden mukana tekemään omaani. 


Caitlin Hunter (@boylandknitworks) neulesuunnittelijana oli mulle uusi tuttavuus, enkä olisi ehkä suoraan suunnittelijan omista kuvista osannut innostua neuleesta. Mutta sitä vartenhan on neulekaverit, ne neuloo ensin ja itse meet apinana perässä. :)


Lankana Zweigissani oli jälleen kerran Malabrigon sockia, joka on mielestäni täydellinen fingering lanka paitoihin. Omassa käytössä ainakin todella riittoisa lanka ja päällä mukavan pehmeä. Myös tälläisen atoopikon ja herkkänahkaisen näkökulmasta. :)


Värivalinta osui myös nappiin, minttu korostaa kivasti mustaa ja tuo siihen raikkautta. Lööv lööv! 😍


Malli oli todella kiva neuloa, koska siihen oli sekoitettu pitsiä, kirjoneuletta sekä perinteistä sileää neuletta. Sileässä neuleessa oli 5 kerroksen välein tehty rastipalmikko, joka toi kivaa eloa. Ja toisaalta sileä neule ei ollut niin puuduttavaa neuloa, kun tasaisin väliajoin tuli vaihtelua. 


Pitsikuvio olisi omasta mielestä voinut olla yksinkertaisempikin. Ainakin neuloessa sai olla aika tarkka, että missä kohtaan menee. Se hidasti huomattavasti neulomista. Kuviot eivät juurikaan toistuneet, joten ei paljoa pystynyt oppimaan ulkoa. Tai jos oppikin, niin heti kuvio vaihtui. 


Eniten kuitenkin tykkäsin kirjoneuleosuuksista ja siitä kuinka ne kehystää pistikuviota kauniisti. Se, että kirjoneule kuvio jatkui myös käsivarressa on todella kiva yksityiskohta. 


Ja koska lupasin, niin pakko oli laittaa myös niitä "making of" kuvia tähän loppukevennykseksi. Niistä näkee, että aina ei kuvaaminenkaan mene ihan putkeen. Mitä sitä ei tekisi saadakseen kauniita ja kivoja kuvia aikaiseksi. :D


Lähdin tällä kertaa kuvaamaan neuletta lähimetsään, pienelle kukkulalle. Sopivasti suuremmalta yleisöltä piilossa. Vaikka lunta oli paljon, niin paikka paikoin oli irtonaisen lumen alla jäistä kivikkoa ja pitihän mun tietenkin testata reiden iskukapasiteettia juurikin niihin kivikoihin. Vaikka kuinka varovasti alas menin, niin ylöspäin tullessa menin reisi edellä lumipenkkaan. Ensimmäinen ajatus oli, että onneksi kamera oli turvassa ja vasta toinen ajatus, että onneksi ei sattunut pahemmin. Reisi otti vähän iskua, mutta tokeni parissa päivässä. :) Siitä ne kuvaussession lumipesut sitten alkoikin. :D


Toinen lumipesu tulikin sitten kirjaimellisesti puskista. Piti hieman siirtää isompaa oksaa pois tieltä ja sainkin ämpärillisen lunta niskaan. :D


Testattu on Zweig kestää myös lunta, mä en niinkään. :D


Kolmas lumipesu tuli, kun horjahdin askeleissani ja testasin kuusten syleilyä pyrstölläni. Se oli yllättävän mukavaa ja pehmeää. :)  


Kuvaussessiosta tulikin Zweigin "kaste", onneksi en ollut malttanut vielä kastella ja pingottaa neuletta. Sain ne tässä kaupan päällisiksi. Mahtoi hiihtäjillä olla ihmettelemistä, kukkulalta kuuluvia voimasanoja ja kiljahduksia. Ja tähän olikin sitten hyvä lopettaa kuvaaminen ja siirtyä sisätiloihin lämmittelemään. :D

Kaikenkaikkiaan Zweig saa mun pisteet ehdottomasti, kenties joskus voisi neuloa toisenkin. Jos malttaisi tehdä kaksi samanlaista. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se julkaistaan ylläpidon hyväksynnän jälkeen.