Liskoillaanko?

FAT LIZARD
Lanka: Les petits points parisiens Basique DK, väri Autumn in Tampere

Puikot: 3mm pyöröpuikot

Ohje: Fat lizard by Anu Ahoniemi, Taito lehti nro 6/2019

Lankalaihis: -226g

Nyt voi jo paljastaa, kun lahja on tavoittanut saajansa. Tämä liskohuivi oli siis äidin joululahja.

Kova oli yritys saada ajoissa valmiiksi, mutta hieman myöhästyi joulusta. :) Aatonaattona vielä yritin autossa äidille mentäessä neuloa huivin loppuosaa kuin viimeistä päivää, jotta olisi ollut jotain valmista näyttää. Pimeys ja ajan loppuminen saivat kuitenkin luovuttamaan. Pakko oli niellä tappio ja sanoa lahjan tulevan perästäpäin.

On se kumma, että aina syksyllä päättää että ei aio neuloa yhtäkään joululahjaa, mutta joka jumalan marras-joulukuu sen päätöksen aina pyörtää. Voisi edes harkita pyörtävänsä sen ajatuksen jo vaikka edes syys-lokakuussa, niin kerkiäisi paremmin valmistautumaan. Mutta ei, viime tingassa ja hirveellä kiireellä. :)

Noh, eihän siitä voi kuin itseään syyttää. :) Ehkäpä se into alkaa aina siitä, kun kaikki muutkin tekevät joululahjoja ja itse ei löydä mitään muuta hyvää lahjaa kaupastakaan.

Mutta mennäänpä taas itse aiheeseen. :)

Tämän liskohuivin idea lähti Tampereen neulojaryhmästä. Anu, joka liskohuivin on suunitellut kyseli aikanaan testineulojia. Silloin jo mietin, että olisi hyvä joululahja äidille, joka tällaista huppu-huivia on aikanaan joskus käyttänytkin. Testineulontaan en uskaltanut lähteä, sillä omasta aikataulusta ei koskaan tiedä olisinko saanut ajoissa valmiiksi. Lisäksi en halunnut ottaa lisäpaineita, eikä onneksi tarvinnutkaan sillä testineulojat löytyivät lähes samantien.

Malli on kaunis ja monikäyttöinen. Liskohuivista voi käyttää joko huppu tai huivi osaa pelkästään tai sitten molempia yhtäaikaa. Liskohuivi neulotaan kerralla, joten paloja ei tarvitse liittää toisiinsa. Koska tämä tehdään paksuhkosta langasta, tulee se myös nopeaan. Itsellä meni tämän tekemiseen 16 päivää, toki osa ajasta oli neulomista turbomoottorilla. :)

Liskohuivin reunoissa kulkee kauniit palmikot, jotka yhdistyvät lopulta toisiinsa huivin päissä. Hupun takana kulkee toinen palmikkokehys aina kappaleen kahtiajakoon asti. Palmikot antavat liskohuiville kivaa ilmettä.  

Lankana käytin Les petits points parisiensin Basique DK:ta, joka ei ole ihan samanpaksuista kuin ohjeelle suunniteltu lanka. Ohje on tehty Eluded Fibresin soft MCN langalle, joka on sport vahvuista lankaa. Metreissä langoissa oli eroa vain 100m, joten uskalsin lähteä kokeilemaan sopivuutta. 

Anun suosituksen mukaan otin saman puikkokoon mitä ohjeessa, jottei huivista tulisi liian isoa. Ja hyvin suositus piti paikkansa, neuloksesta ei tullut liian tönkköä eikä kokokaan mielestäni ole sen isompi kuin ohjeessa. 

Liskohuivi on helppo neuloa. Silmukoiden luonti tehtiin ohjeen mukaan turkkilaiseen tapaan, mutta sen vaihdoin villasukista tutumpaan Magic loopiin. Turkkilaisessa silmukoiden luomisessa jotenkin tuntui, että silmukoita oli puikoilla liikaa ja aloitus takkusi sen vuoksi.  

Törmäsin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2018 Les petits points parisienin lankoihin, kun Anne (langan värjännyt) tuli Pariisista asti pitämään Pop upia Lankaputiikki Silmukkaan. Tykkään Annen langoista, koska ne ovat todella pehmeitä ja värisävyt ovat harmonisia. 

Tämän langan Anne värjäsi toiselle (9/2019) Pop up vierailulleen ja värin innoittajana oli Tampere. <3 Jostain syystä tämä väri oli todella suosittu. :) Fingering vahvuinen lanka meni kuumille kiville. Tätä DK vahvuista riittikin vähän pidempään, niin että tällainen  mattimyöhäinenkin kerkesi ottamaan omansa.

Värisävy on todella kaunis ja hienosti punaiset raidat elävöittävät harmaata. Hyvin Anne on osannut vangita Tampereen ydinvärit ensimmäisellä vierailullaan. :)

Vaikka ensin alkuun ajattelin, että tämän mallinen huppu-huivi ei ole ominta juttua, niin kyllä siihen on vaan jotenkin lämmennyt. :) Kaunis ja harmoninen värisävy tuo liskohuivin parhaat puolet ehdottomasti esiin. Niin hyvin, että harkitsin jopa toisen tekemistä itselle ja ehkäpä jopa saman sävyisellä värillä ja langalla. :)

Ensilumen taikaa

 

HITOFUDE

Lanka:  Les Petits Points Parisiens Sous les pavés

Puikot: 3,5mm pyöröpuikot

Ohje: Hitofude cardigan (koko L)
Lankalaihis: -250g

Hitofuden ohje on ollut jo pitkään Ravelryn kirjastossa odottamassa että uskaltautuisin lähteä sitä kokeilemaan. Kuvissa se näytti paljon vaikeammalta kuin mitä se onkaan. Yllätykseksi se olikin yksinkertainen. Uuden ihastuksen tähän neuleeseen toi Päivi, jolla oli valmis Hitofude päällä Helsingin neuletapahtumassa. Ja voi kuinka se oli kaunis! Siitä lähti monen muunkin Hitofude innostus liikkeelle. ;)

Edelleen neuleen sinne veteen kastaminen on aina yhtä jännää, pelkää että vaivalla saatu työ menee pilalle. :) Pingotuksessa jännittää se, että pingottaako liian laakeaksi ja neule ei istu. Pingotin niskasta ehkä turhan paljon, mutta onneksi se ei vaikuttanut istuvuuteen liikaa. Kauheaahan se olisi jos joutuisi kastelemaan ja pingottamaan uudestaan, eikä saisi neuletta heti käyttöön. :) 

Syksyiset pienet pakkasaamut on olleet viime päivinä todella kauniita ja halusin Hitofuden kera samalla kuvata myös auringonnousua. Hah, vaikka virkkuna aamusta olin hereillä, niin silti se kehveli meni ja nousi niin, etten ihan kerinnyt pelipaikalle ajoissa. Onneksi oli sen verran pakkasen puolella, että yöllä satanut lumi oli vielä tallella.

 Hitofudesta on moneksi, sen saa joko kietaistua ympärille, tai sitten jättää nätisti sivuille roikkumaan. Sitä voi käyttää myös boleron tyyppisesti hihattomien kanssa. Langasta riippuen se sopii arkeen tai juhlaan.  

Pingotuksen jäljiltä helmaan jäi venyttyneitä sakaria. Pingotin aina pitsirivin kohdalta, enkä jaksanut millin välein laitella neuloja, jotta reunan olisi saanut suoraksi. Ylimääräiset sakarat sopivat Hitofudeen ja mielestäni se laskeutui kauniisti. Kerrankin täydellinen istuvuus! Sen siitä saa, kun luottaa ohjeeseen ja mittohin. :D

Muutama kuukausi sitten lankaputiikki Silmukassa oli pariisilainen lankavärjäri (Les Petits Points Parisiensin Anne) pitämässä Pop Uppia. Hänellä oli upeita käsin värjättyjä lankoja runsaasti mukana. Tarkoituksena oli, että ostaisin Hitofudeen jotakin pehmeää tummaa lankaa, toisin kävi. :) 

 

 Sattumoisin sinä viikonloppuna oli pahasti yövuorot menossa, joten en ihan heti aamusta päässyt pelipaikalle. Ja pitihän se arvata, että ne parhaimmat tummat langat oli menneet parempiin suihin. :) Toisaalta se oli onni, sillä muuten en ehkä olisi törmännyt tähän ihanaan silkkiseen merinolankaan. 

Katsahdin jäljelle jääneitä lankoja sillä silmällä, että tarvitsin kolme kerää fingering vahvuista lankaa. Paljoa ei ollut sellaisia enää jäljellä, mutta yhdestä korista nämä pilkottivat ja se oli rakkautta ensi kosketuksella. ;) 

Langassa on 50% merinoa ja 50% silkkiä, ja voi että minkä tuntuinen lanka oli käteen sekä neuloessa. Aivan mahdottoman pehmeä! Ja niin on myös päällä, kuin second skin. :) Silkki tuo lankaan juhlavan kiillon. Lankaa meni kokonaisuudessaan 2,5 kerää, todella vähän mielestäni. 

En osaa päättää, pitäisikö Hitofudea säästellä juhlia varten vai ottaisiko sen jo nyt käyttöön sillä riskillä, että se sitten aikanaan nukkaantuu. Voitte arvata varmaan miten siinä kuitenkin käy, käyttööhän tämä menee. :)

Hitofudessa oli aika hienosti oivallettu selän ja hihojen osuudet, eli ne tehtiin yhtenä palkkina ensin. Sen jälkeen palkki taitettiin molemmista päistä kahtia ja neulottiin sauma umpeen. Ja voilà, selkä ja hiat oli valmiit! Sen jälkeen keskeltä poimittiin silmukat ja alettiin tehdä vartalo-osuutta. Samaa pitsikuviota toistetaan muutamaa resorikerrosta lukuunottamatta. Sen oppi helposti muistamaan ulkoa ja joissain kohdin saman toistuminen alkoi jo vähän puuduttaa. :)

Monet itsetehdyistä neuleista on tullut lemppareiksi, mutta tämä on ehdottomasti top 5 tällä hetkellä. Ja vaikka aluksi vaaleanharmaa sävy vähän epäilytti, niin tässä se toimii mainiosti. Tosin kyllä sen tummankin vielä joskus teen. :)

 

Kuvauksien lopuksi oli pakko vielä hieman lämmitellä kuuman mansikkakuppikakku teen parissa, slurps! :)