keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Vuoden 2017 lankalaihis

Nyt on taas se aika vuodesta, kun on aika laskea lankalaihiksen saldo. Kääksis! :)


🎵🎵🎵....rumpujen pärinää...🎵🎵🎵
Lankalaihiksen saldo... 2355g!

Vähän vajaaksi se jäi viime vuoden huimasta 2500g määrästä, mutta ei se haittaa! Pääasia on, että on ollut hauskaa ja saanut matkalla upeita kokemuksia. Joten kurkataanpa vähän, mitä viime vuonna puikoilta valmistui...


Vuosi alkoi kaksospaidoilla Talvinen aamurusko ja  Kesäinen kukkaketo. Näistä kaksosista on Kesäinen kukkaketo päässyt loistamaan käyttöneuleena enemmän, sillä se on ollut kevyempi. Nyt kun pakkanen on kiristymässä, pääsee aamuruskokin lämmittämään tätä viluista naista. 


Keväällä sai päätöksensä vihdoinkin pitkään kestäneet Joutsenlampisukat. Juuri parahiksi 100-vuotiasta Suomea juhlistamaan. Vaikkakaan sukat eivät olleet siihen tarkoitukseen alunperin suunniteltu. Näiden kirjoneulesukkien mallikuvion neulominen alkoi jo hipoa lähes matemaatikon lahjoja, kun niitä piti tehdä yhtäaikaa, mutta eri riveiltä. :D 


Kesän korvalla tulikin sitten neulottua paljon pieniä nuttuja, sillä olin saanut juuri tietää tulevani tädiksi ensimmäistä kertaa. 💗 Ja tämähän täti pistikin sitten neulepuikot heilumaan oikein urakalla. :D Tuli pientä söpöä nuttua ja talvista villapaitaa. Myöhemmin syksyllä valmistui vielä vähän myöhempää ikää varten herrasmiesmäinen liivi. Saattoipa tämä täti vähän pukinkonttiinkin jotain neuloa tätin murulle, mutta niistä sitten myöhemmin, kun saan kuvia. :)


Vauvanuttujen lomassa kesäkuumalla vierähti nopeasti yksi erityinen viikonloppu Jyväskylässä, josta paljon ihania muistoja taskussa. :) Alkusyksystä valmistui ehdottomasti mun suosikkihuivi, Veera Välimäen Hazy waves. Huivissa käytin uutta tuttavuutta Walk Collectionin Cozy merinoa ja tykästyin siihen tyystin. Vaikka värivälinnat ei menneet ihan nappiin mallin puolesta, niin itse tykkäsin niistä hurjasti. Hazy wavesin jälkeen olikin vuoro vähän isomman neuletyön nimittäin Fast forward paidan. Joka sekin siis Veeran käsialaa. Kesäkuumalla ison tumman neuleen neulominen oli vähintäänkin eksoottista. :)


Ensilumen koskettaessa maata näki mun Hitofude päivän valon. Tämä veikeä neuletakki luikerteli pitsillään tiensä mun sydämeen ja siitä on tullut arkivaate, vaikka toisin ajattelin. Ehkä vuosi 2018 tuo uuden Hitofuden maailmaan, ken tietää. :) Syksyn neulefestarointi olikin sitten Kässäkerho Pom Pomin käsialaa, siellä tapasi vanhoja tuttuja ja sai kourallisen uusia lisää. Myös Pom Pomin ansiota on se, että tein elämäni ensimmäisen kerran briossineuletta. Ehkä sitä myös nähdään tulevaisuudessa. ;) 


Loppuvuodesta palaammekin sitten sukkien pariin. Lystikkäät perussukat saivat taas sydämen koukuttumaan sukille. Ihana oli saada jotain valmiiksi nopeasti. Sukkafinlandiaankin uhosin osallistuvani, mutta pahasti olen jäänyt laahaamaan taustalle kaikkien joululahjojen (pipoja ja kettuhuppuja) teon vuoksi. Tosin kilpailuun en ollut osallistumassakaan, sillä niin nopeaa neulojaa musta ei saa tekemälläkään, että pärjäisin! :)

Näillä reilulla kahdella kilolla taas lämmittelee kummasti tulevia vuosia! :)


OIKEIN HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2018 TEILLE KAIKILLE RAKKAAT YSTÄVÄT! 💗

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kämmeniä lämmittämään

Joululahjoja taas paljastellaan.... :)

KÄMMEKKÄÄT
Lanka: Malabrigo Lace, väri brillante
Puikot: 2,75mm pyöröpuikot
Ohje:  Hidden gusset
Lankalaihis: -65g


Tämä ultrapehmeä Malabrigo lace on ollut jo pidemmän aikaa varastojen uumenissa. Ja suotta! Ihastuin lankaan täysin sitä neuloessani. En ole koskaan törmännyt pehmoisempaan lankaan. <3


Se miksi lanka on ehkä jäänyt hyllyn pohjalle, on tuo väriyhdistelmä. Punainen ei ole yhtään mun oma väri. Olen usein katsellut ja ihmetellyt miksi ne olen aikaanaan ostanut Helsingin käsityömessuilta. Nyt sen tiedän, lanka on taivaallisen pehmeää ja kai se oli alennuksessakin. :)  


Malli on Ravelryn ilmaisohje. Siinä oli mahdollista tehdä myös sormikkaat, mutta itse tykkään enemmän kämmekkäistä. Mallin kuvio ei näy niin hyvin tässä kirjavassa langassa, mutta tykkään siitä silti. 


Pikkasen joutui aivonystyröitä käyttämään tuossa silmukoiden jakokohdassa. Yhtään ei auttanut, että oli juuri tehnyt lystikkäät perussukat vähän samaan tyyliin. Näissä kämmekkäissä kun ei sitten toimittukaan yhtään samalla tavalla. :)


Nämä pehmoiset kämmekkäät pääsivät äidin käsiä lämmittämään. <3 Ihan eivät jouluksi valmistuneet, mutta se ei haitannut. Kylmiä ilmoja näyttäisi olevan luvassa jatkossakin. :)

perjantai 29. joulukuuta 2017

Pieni kettutyttö

KETTUNEITI
Puikot: 8 ja 9 mm pyöröpuikot
Ohje:  Failynn Fox Cowl (child)
Lankalaihis: -215g

Tämän joululahjaprojektin aloitin vähän aikaisemmin kuin 2 viikkoa ennen joulua. Mutta silti meinasi vähän pukata hikeä aikataulullisesti. :)



Kauan on toivottu kettuhuppua ja nyt sen vihdoinkin uskalsin ottaa projektiksi. Se mikä pelon/vastahankaisuuden sitä kohtaan aiheutti, oli virkkaus. :D Hupussa olis siis kaksi pientä osuutta virkattavana. Ne jotka mut tuntevat tietävät, että mä en halua/osaa virkata. Sehän on vastenmielisempää kuin raa´an valkosipulin syöminen. Mutta mitäs sitä ei pienen neidin toiveiden eteen yrittäsi tehdä. :)



Ohje löytyi Ravelrystä ja sen kuvat oli niin hienoja, etten uskonut omastani tulisi käyttökelpoista. Soitellen sotaan lähdin kuitenkin kokeilemaan, ja lopputulos jopa yllätti positiivisesti. :) Langat on olleet ostettuna valmiiksi tähän huppuun jo aikoja sitten. Vasta hiljattain tehdyn lankojen "stashäyksen" ansiosta tämäkin ohje muistui taas mieleen. Ja totta kai viime tingassa juuri ennen joulua.


Onneksi virkattavaa oli vain etureunan jatkoresori ja korvapalojen kiinnitys toisiinsa. Se oli ehkä juuri sen verran mihin mun kyvyt riitti. Alkuun piti aloittaa youtuben ihmeellisestä maailmasta katsomalla, miten tehdään aloitussilmukka jne. 10 videon katselukerran jälkeen alkoi vihdoinkin pääkin ymmärtää mitä pitää tehdä ja haparoivin ottein kokeilla. Olen vasenkätinen, mutta sillä virkkaaminen oli vähintäänkin utopistista. Oikealla kädellä se luonnistui sentäs vähän paremmin. :)


Langan paksuus ilmeisesti sopi virkkaukseen, kun tälläinen aloittelijakin pystyi saamaan suhteellisen siistiä. Edellisissä virkkausyrityksissä silmukat olleet siis kaikkea mahdollista kokoa samalla rivillä. :D 


Korvien neulominen ja sijoitteleminen oli hauskinta, vaikka tästä ketusta hieman vinokorvainen tulikin.


Paksun langan ja puikkojen ansioista huppu valmistui todella nopeasti. Kun virkkaamisesta oli selvitty, voisin sanoa, että tämä oli jopa hyvinkin yksinkertainen, helppo ja kiva ohje. Ehkä joskus teen toisen tai saman hupun mutta eri eläimenä.


Tein hupun child koon mukaan ja se näyttäisi juuri olevan sopiva 4 vuotiaan päähän. 


Lopuksi vielä huiput kuvat joululahjan saajasta hupun kanssa, kiitos! <3

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Kaarteita

KAARTEITA
Lanka:  Hjertegarn extrafine merino 120 (värit 435 ja 1800)
Puikot: 3,5 ja 4,5mm pyöröpuikot
Ohje:  Kaarrepipo by Maria Kostamovaara (koot muokattu)
Lankalaihis: -115g (yhteensä)

Joulupukin paketit on jo avattu, niin voi postata kuvia lahjoista tänne blogiinkin. :)



Vaikka ei pitänyt joululahjoja taas keretä tekemään, niin kas vaan kaksi viikkoa ennen joulua huomaan aloittavani pipoprojekteja. :) Pipot meni joululahjaksi nuorille neideille.


Lankaputiikki Silmukassa ihastuin kanssaneulojan tekemään Kaarrepipoon. Hän kehui ohjetta helpoksi ja nopeaksi. Ohje oli ilmainen, joten se avitti päätöstä vielä vähän lisää. :)


Olen pikku hiljaa alkanut kirjaamaan lankoja Ravelryn stashiin, jotta pysyn paremmin perillä minkälaisia lankoja varastot on pullollaan. Kirjatessa stashiin lankoja alkoi määrät pikkasen huimata, joten näihin pipoihin päätin tyhjentää lankavarastoja. Edes sen 100g:n verran. :)


Lankana käytin Hjertegarnin Extrafine merinolankaa. Se on todella pehmoisen tuntuista neuloessa ja päällä. Neuloessa lanka meinasi herkästi rispaantua, mikä ei ollut miellyttävää. Langan paksuus miellytti näin mattimyöhäisenä liikkeellä olevaa. :)


En tehnyt pipoja ihan ohjeen mukaan, koska se oli aikuisen kokoa. Harmaan pipon tein 13 vuotiaalle, ja vähensin ohjeen silmukkaluvusta yhden toiston (eli loin 96 silmukkaa). 


Tumman violetin pipon tein 7 vuotiaalle, ja vähensin ohjeen silmukkaluvusta kaksi toistoa (eli loin 90 silmukkaa). Piposta tuli kapeahko, joten toivottavasti piposta ei tullut liian pieni.


Aluksi olin suunnitellut tekeväni pipoihin samasta langasta tupsut, harmaaseen violetti ja toisinpäin. Lankamaailmassa vieraillessani törmäsin näihin söpöihin tekoturkistupsuihin. Ne kait on nyt kovassa huudossa (kauppojen pipovalikoimasta päätellen), joten päätinkin kokeilla niitä. Tupsuja oli kahta eri kokoa ja värejäkin oli kohtuullisesti tarjolla. Sen sijaan lankatupsun tekolaitteita olikin hankalampi löytää, kaikkialta lähes loppu. 


Näissä tupsuissa oli aika lyhyet kiinnityslangat, joten nakkisormien kanssa sai hetken taiteilla. :) Omaan makuun tupsut jäivät hentosen oloisesti kiinni (toivottavasti pysyvät) pipoihin. Ymmärrän kyllä, että tarkoitus on pystyä irroittamaan tupsu pipon pesua varten. Tupsut tuovat pipoon ilmettä ja tykästyin malliin itsekin. Pitää varmaan tehdä itselle oma! :)

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Lystikkäät perussukat

LYSTIKKÄÄT PERUSSUKAT
Lanka:  Lystig Merino sock Nightfly (harmaankirjava) ja vaaleanpunainen
Puikot: 2,5mm pyöröpuikot
Ohje: Speckled space socks (koko M)
Lankalaihis: -70g


Lankaputiikki Silmukassa on nämäkin sukat saaneet alkunsa. :) Vuosi sitten ostin Kässäkerho Pom Pomin Superviikonlopusta Lystigin merinosukkalankaa. Pitkään ajatus sukkamallista muhi päässä, kunnes löytyi se oikea. Ei ollut helpoin löytää mieleistä mallia, kun vaaleanpunaista oli vain 20g minikerä. Sukkien kärjet ja kantapää tehty erillisestä 20g minikerästä.


Kerien langan vaihdon halusin tehdä intarsiana (linkki opasvideoon) ettei langat kiristäisi sukan sisässä. Se ei ollut todellakaan niin helppoa kuin ajattelin. Olen tehnyt intarsiaa tasoneuleena, mutta en suljetuna neuleena. Vasta useamman purkun jälkeen sain sen onnistumaan. Intarsiana kun tekee suljettua neuletta, joutuu tekemään joka toisen kerroksen nurjalta puolelta. Tässä kohtaa oli pakko ottaa sukat erikseen omille puikoilleen, muuten ei olisi tullut yhtään mitään. Kaikkea sitä itsensä pistääkin tekemään, mutta lopputulokseen olen todella tyytyväinen. :)


Vaaleanpunainen minikerä sopii täydellisesti harmaan kirjavan kanssa yhteen ja tuo kivasti piristystä. Sukan kuvio hieman hukkuu kirjavaan lankaan, mutta ei toisaalta liikaa.

 

Koska halusin käyttää minikerää myös kantapäässä, tein erilaisen kantapään kuin ohjeessa. En varmaksi muista oliko kyseessä Fish Lips Kiss Heel vai german short row heel, mutta tykkää tämän mallisesta kantapäästä, sillä se istuu paremmin jalkaan. Ei tule mitään ylimääräsiä ryppyjä tai pusseja. :)


Sukat on jalkaan ihanan pehmeät, käy hyvin olosukista. Katsotaan kuinka kestävää Lystigin sukkalanka on jatkuvassa käytössä. Onneksi on monet sukkaparit joita voi vaihdella, niin ei ehkä niin herkästi pohjat pala puhki. :)

  

Lankaa jäi sen verran jäljelle, että ehkä siitä voisi vielä samaan sarjaan tehdä kämmekkäät. :)

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Superviikonlopun tuliaiset


Tässä on mun Superviikonlopun saalis. Yritin hillitä itseni parhaani mukaan. Nykyisin olen yrittänyt tehdä ostoksia niin, että niillä on jokin projekti tiedossa. Ettei ne sitten jäisi unholaan. :)
 

Kässäkerho Pom Pomilla oli neuleaddiktille sopivia kortteja, jotka otin heti käyttöön sisustukseen. Söpö pieni rasia tarpeellisia silmukkamerkkejä lähti matkaan. Niitä ei voi olla koskaan liikaa. Ja Tuo Ninavian koru, josta jo aikaisemmassa postauksessa mainitsin, on vaan niin ihana. 💗 Sopii matkustelusta ainaisesti haaveilevalle vuoristofanille. :)


Olin ennalta päättänyt, että ostan Superviikonlopusta sopivat langat briossikurssille. Värien piti erottua mahdollisimman hyvin toisistaan ja nämä kaksi ovat täydellisiä siihen. Langat on Lystig yarnin Merino singleä. Briossitekeleen kerkesin jo purkamaan, mutta kyllä tästä silti taitaa joku briossihuivi tulla. Kunhan taas uskallan tarttua härkää sarvista. :)


Petrichor yarnsin kohdalla sit vähän lähti lapasesta. Voi mitkä ihanat pastellivärit olikaan mohairlangassa. Onneksi sain pidettyä pääni kylmänä niiden kohdalla! Kaikkea ihanaa lähti silti mukaan. :) Pastellin värisestä pallosta tulee kivat karkkisukat. Kolmesta pehmeästä alpakka vyyhdistä tulee Liinu-huivi. Merinocashmerelanka sekoitettuna johonkin toiseen vastaavaan lankaan muodostavat ultra pehmeän ja lämpimän kolmiohuivin.


Iltajuhlan arpajaisista onnistuin saamaan nämä kaksi pienokaista. Iltajuhlassa keskityin enemmänkin nauttimaan seurasta ja hyvästä ruuasta, joten sieltä valitettavasti ei ole kuvia. Mutta kivaa oli! Ensi vuonna sitten uudestaan. 💗