lauantai 19. syyskuuta 2015

I heart you

JUMPSUIT VAUVALLE <3 (68CM)
Kankaat: PaaPii Design, Herttanen luomujersey ja pupukangas ja resori Kuopuksesta jämäkangaspaloista
Ohje/kaavat: Ottobre-lehti 4/2012


Facebookin Ompeluelämää ryhmässä ja blogeissa on ajoittain vilissyt syötävän suloisia Jumpsuiteja. Niitä olen ihastellut jo pidempään ja tehnyt mieli kokeilla. Nyt tartuin tuumasta toimeen ja kaivoin sen ompelukoneen varastosta esiin. Kovasti jännitti osaako sitä edes ommella nykysin. Alun pienten kysymysmerkkien ja virheiden jälkeen kauan sitten opittu taito alkoi tulla mieleen ja sehän oli kuin pyörällä ajoa. 



Etu- ja takakappaleen saumoja ommellessa käytin 2cm saumavaraa, koska jumpsuit näytti niin leveältä. Muuten ompelin ohjeen mukaisesti 1cm:n saumavaroilla. 


Olin synttärilahjaa Kuopuksessa kummilapselle katselemassa ja törmäsin sattumalta tuohon ihanaan pupukankaaseen, joka oli tarjouksessa. Kangas on paksumpaa kuin trikoo, mutta ihana pehmeää. Kangas oli niin syötävän suloinen, että pakko se oli ottaa mukaan. Samalla oli mustaa resoria palanen tarjouksessa, josta riitti hyvin resorit tähän. Sydän kangas on PaaPiin ihanaa Herttanen kangasta ja sopi täydellisesti vuoreksi pupun kanssa. Sydän kankaan tilasin samaan aikaan, kuin Emakonkin. :)


Ohjeessa oli 37cm vetoketju, mutta eihän semmosia mistään saa ainakaan Suomessa. Eurokankaasta käin hakemassa 35 ja 40cm:set. Onneksi otin sen 40cm:nkin, koska sekin osoittautui vähän lyhyeksi. En tiedä olinko laittanut liian löysän resorin vetoketjureunaan. Mutta toisaalta se ei ainakaan näytä liian löysältä enkä olisi halunnut sellaista kupruilevaa vetoketjuakaan. 


Pieniä virheitä ja lapsuksia jumpsuit sisältää, mutta ensimmäiseksi tekeleeksi onnistui mielestäni hyvin! Ja tästäkös se innostus sitten lähtikin, voi apua!! :D

maanantai 14. syyskuuta 2015

Hirviä mä metsästän...tahdon saada suuren....

HIRVISUKAT MIEHELLE
Puikot: 3,5mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -100g


Nyt sai (ex)appiukkokin sukkansa vihdoinkin jalkaansa. Onneksi on talvi taas tuloillaan, niin ei haittaa vaikka viime jouluna tulikin sukat jo luvattua. :)
 

Pikkasen oli ohjeessa alkuun hankaluutta, kun ihmettelin miksi hirvet pitää neuloa ketarat oikosenaan makaamaan kuolleena maahan. Kunnes hokasin, että varresta kun neuloo, niin hirvi pitää aloittaa yläpäästä jottei se makaisi kintut pystyssä. :D


Ohjeessa kärki oli tehty kavennuksien kohdalta samalla lailla, kun pohjasta. Halusin kuitenkin jatkaa kirjoneuletta loppuun asti samalla kuviolla. Hieman neitimäisemmät kärjistä ehkä tuli, mutta itse tykkään enemmän. Anoppi käyttäköön, jos ei Apella kantti kestä. :D
























Kun on tehty sukat pyöröpuikoilla, hyvin huomaa, että ei oikein meinaa reunoja saada kohdistettua kerrosten vaihdossa. Yritin Dropsin ohjeen mukaan kuroa eroa, mutta haastavaa oli. Mutta kaippa tätä kohdistamista joutuu sukkapuikoillakin tekemään. 









tiistai 1. syyskuuta 2015

Pienten puolesta

Lähde: http://animalzio.com/kangaroo-care-method.htm

Syyskuussa vietetään vastasyntyneiden tehohoidon tietoisuus kuukautta. Tämän perusti 2014 Project Sweet Peas, joka on amerikkalainen voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys pyörii vapaaehtoisten avulla, jotka oman kokemuksensa kautta ovat kiinnostuneet auttamaan perheitä joiden vauva on tehohoidossa. Yhdistys tekee paljon yhteistyötä sairaloiden kanssa ja tarjoaa perheille apua sairaala-arjesta selviytymiseen. Yhdistys tarjoaa mm. hoitopaketteja, vertaistukea, tietokirjallisuutta ja tapahtumia. Yhdistyksen nettisivut löytyy täältä

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=wWKwHKMZXFg

Suomessa vastaavanlainen yhdistys on Kevyt, joka tarjoaa vertaistukea ja paljon muutakin vanhemmille. Nämä eivät ole maksettuja mainoksia vaan halusin tuoda ihmisten tietoisuuteen joidenkin vastasyntyneiden arkea myös täällä blogissani. Työskentelen näiden pienten ihmeiden sekä perheiden parissa ja mielestäni vertaistuki on todella tärkeää. Tässä siis pieni sneak peek mun arkeen. 

Tässä videossa on hyvin kuvattu arkea vastasyntyneiden teho-osastolla. Herkimmille saattaa tehdä huonoa, joten varoitus siitä. :)

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=0_krGYU8UdI

Kuva ja videot ovat otettu netistä, joten eivät ole minun omia. Pyydän kuitenkin ettei niitä käytetä mihinkään epäsopivaan. 

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Paluu Porvoosta Runebergin matkassa


Paluumatka Porvoosta Helsinkiin meni J.L. Runebergin kyydissä. Porvoon vanhasta kaupungista löytyy edellisessä postauksessa.


Ostoskassi oli iso, mutta onneksi kaikki ei olleet Porvoosta ostettua. Kassissa oli myös matkaan mukaan otetut eväät ja kutimet sekä 20 minuutissa Kampin Nilson shoesista ostetut tarjousballerinat.


Sain aika hyvinkin tehtyä huivia matkan aikana, kunnes huomasin tehneeni useamman rivin väärin huivin ensimmäisessä osassa. Yritin tehdä ensin pari korjaavaa liikettä, mutta se ei auttanut. Joten purkuhommiin huivi joutui. Purin kokonaan huvin, koska lanka on todella ohutta ja pörröistä. Enkä saanut enää kiinni missä rivillä olin. Totesin, että nopeampi ja helpompi on aloittaa alusta, kuin yrittää soveltaa ja sitten kuitenkin taas purkaa.




 

Kelpaisi mullekin kesämökiksi. :)



Vastaan tuli paljon muitakin veneilijöitä. Kaunis ilma oli ihmiset saanut liikkeelle.
 
Suomenlinna pienenä taustalla.

Yläkannella kun alkoi tulla kylmä, piti tulla alemmas tuulen suojaan auringosta nauttimaan. Laivassa oli kolme kerrosta ja alimmassa oli kahvila/baari, joka näytti olevan varsin suosittu matkustajien keskuudessa. Vähän väliä miehiä (no kyllä naisiakin) hävisi kannen alle. :)

Linssilude.

Loppumatkasta sai ihailla Helsinkiä mereltä käsin.


Oli kyllä todella onnistunut päivä kokonaisuudessaan. Laivamatkakin meni mukavasti vaikka kesti 3,5 tuntia. Auringon paisteessa ja lempeässä tuulessa oli mukava viettää iltaa. Jos olisi etukäteen tilannut, olisi saanut illallisenkin laivalla. Tällä kertaa kuitenkin jätin sen väliin, kun tuli laivaillallinen juuri testattua Kroatiassa. Nähtävyyksiä matkalla ei kovin kummoisesti ollut, joten ehkä ei kovin usein tule tätä reittiä käytettyä jatkossa. Mutta ehkä jonkun kaverin seurassa voisin uudestaankin kokeilla. 

Oih niin ihana kesäinen Porvoo



Loman kunniaksi päätin lähteä päiväseltään ihailemaan kesäistä Porvoota. En ole koskaan käynyt Porvoossa, ainakaan niin että siitä olisi jäänyt mitään pysyvään muistiin. :) Ajankohta oli erittäin passeli, sillä se oli viimeisiä aurinkoisia lomapäiviä, mutta ei kuitenkaan ollut liian kuuma kierrellä ja ihastella. Työkaverilta olin saanut hyvät Porvoo must-nähtävyysvinkit; kirkko, jokiranta, Brumbergin tehtaanmyymälä ja vanha kaupunki itsessään. Kaikki lähekkäin, joten maratoonia ei tarvinnut alkaa tekemään.


Mukaan otin Snurresta saamani sulkahuivin ohjeen ja Lamanan Piura lankaa. 



Aamulla kukonlaulun aikaan ylös ja Kalevaan kohti Onnibussia. Hetken mietin miksi sitä täytyy lomalla nousta aikaisemmin kuin töihin lähtiessä. Mutta silloin ei pääsisi ihastelemaan kaikkea uutta ja ihmeellistä. :) Pieni mainos (ei tosin maksettu): Tampere-Helsinki-Porvoo-Helsinki-Tampere yhteensä 46€:a. Siitäkin oli Porvoo-Helsinki laivamatka 29€:a. Onnibussilla pääse kyllä todella halvalla. Bussissa oli totta kai pakko änkeä yläkertaan ja eteen, että näkee hyvin maisemia. Pikkasen kyllä haittasi näköä 700 liiskaantunutta kärpästä lasissa.


Lähdin lähestymään Porvoon vanhaa kaupunkia sen laidalta ja joen vartta pitkin kävelin ja ihastelin satama-aluetta. Oli tiistai aamupäivä ja kaupunki oli aika hiljainen. 

Ihania kukkasia.

Satama-alueelta pääsi sillan alta luikahtamaan idylliseen vanhaan kaupunkiin kuin salaa. Olin laittanut jalkaan ohutpohjaiset ballerinat ja mukulakivikadut olivat oivat jalkahierontaan. :D Ensiksi silmiin osui tietenkin TeeTee shopin lankakauppa, mutta onnistuin kävelemään ohi, lupaamalla itselleni, että pääsisin sinne vielä myöhemminkin päivän aikana. Eikä heti tarvitsisi raahata mukana kauheita lankapusseja. Huomaa, olin valmistautunut ostamaan kaupan vähintäänkin tyhjäksi. :D






Kaupan seinässä oli kielletty ajosuunta merkki. Sopii hyvin neulootikoille. :D
TeeTee shopin hauskat lumiukot.
 

Yksi monista ihanista kaupoista oli Destiny, jo kutsu kaupan sisälle oli niin houkutteleva: "Meet you Destiny". Jos olisin miljonääri, tämä olisi ollut todellakin minun kohtalo, monessakin mielessä. :D Aivan ihania vaatteita ja sisustusjuttua kauppa oli täynnä. Mukaan tarttui muutama sisustusjuttu, mutta onneksi miljoonat ovat toistaiseksi menneet joillekin muille, niin ei tarvinnut koko kauppaa tyhjentää. :)


Muutkin liikkeet olivat tehneet kutsuvia kylttejä. Kauppa tai kahvila herättää heti enemmän mielenkiintoa, jos on käytetty vähän vaivaa houkutellakseen asiakkaita.



Ensin piti käydä pienoisella aamupalalla torin kulmalla, jossa oli vähintäänkin vihamielinen ystävä lounasseurana. Hyvä kun olin päässyt edes istumaan eväiden kanssa, minua infosi torimyyjä kahdesta röyhkeästä naakasta. Ovat kuulemma samantien jakamassa eväitä, eivätkä ollenkaan pelkää ihmisiä. Jos yrittää hätistää niitä saa turpiinsa niin että tutisee. Toinen naakoista oli kaiteella pöytäni vieressä ja seurasi mulkoillen toimintaani. Hiukan siirtyi taaksepäin, kun tarjottimen kanssa kolistelin. Koki selkeästi, että hätistän häntä. Kun otin kameran esiin, mulkoilu jatkui ja pari kuvaa saatuani (ilman salamaa), naakka totesi, että nyt muija riittää. Se lensi 1 millimetrin päästä korvastani ohi tuhatta ja sataa niin että korvissa humisi. Tarkoituksella totta kai. Kannanotto siihen, että häiritsin hänen päiväänsä. Naakat olivat selkeästi sen kahvilan terassilla kingit. Torikauppias sanoi, ettei voi kahviaankaan juoda rauhassa. Tai varsinkaan jättää sitä odottamaan pöydälle. Ymmärsin. :)



Monissa liikkeissä, kahviloissa ja ravintoloissa oli aivan ihastuttavia sisäpihoja. Olisi tehnyt mieli istua hetki jokaisessa ja kaivaa kutimet esiin.


Aamupalan ja liikkeiden tutkiskelun jälkeen jaksoi hyvin kierrellä nähtävyyksiä ja paikalle oli saapunut muitakin turisteja mm. italialaisia. :)



Jokirannan kuuluisista punaisista taloista sai huonosti kuvia. Pikku silta oli remontissa ja isommalta sillalta joutui zoomailemaan kunnolla. Toki olisi voinut kävellä toiselle puolelle jokea, mutta aika ei oikein antanut periksi pidemmälle kävelyretkelle.



 Porvoon kirkko oli todella viehättävä, sekä ulkoa että sisältä. Nopeasti otin sisällä kuvia, kun siellä oli juuri alkamassa urkusoitto. Olisi ollut kiva jäädä sitäkin kuuntelemaan, toisella kerralla sitten.






Koululaisten hienoja taideteoksia.

Ja totta kai piti mennä hakemaan suu makiaksi..mmmm... :)



 Sivuraiteilta löytyi ihania pihoja ja puutarhoja. Varsinkin tämä pöllötalo kiinnitti pöllöhullun huomion. :)



Ja lopuksi taivaallisen hyvää kana-mozzarellasalaattia Gabriel 1763 ravintolassa. Täydellä mahalla ja kasseilla oli hyvä lähteä suuntaamaan laivaa kohti. Paluumatkasta Helsinkiin kirjoitankin seuraavassa postauksessa ettei blogger tilttaa kuvien määrästä. :)