Akkujen latausta syksyisessä ruskassa

Pitkään on jo pitänyt postata mökkiviikonlopusta, jossa käytiin vähän lataamassa akkuja. Työ oli ollut kiireistä, kuormittavaa ja rankaa jo jokusen kuukauden...ei kun kuukausia...ei kun vuoden...ei kun vuosia tai no oikeastaan aina. :) Menneenä syksynä ennen lumen tuloa piti päästä nollaamaan akut johonkin toisenlaiseen ympäristöön. Joten vietettiin viikonloppu extempore Ruovedellä mökkeillessä. Pieni vaatimaton mökki löytyi Nettimökki sivustolta. Onhan meillä omakin suvun mökki (kuten jotkut saattavat tietääkin), mutta tällä kertaa painopiste oli rentoutumisessa ja nimenomaan paljun merkeissä. Sitä ei omasta takaa löydy, joten lähdimme Ruovedelle siitä nauttimaan. 

Mökki oli vaatimaton ja kohtuullisen halpa, mutta siisti. Rahoillensa siis sai vastinetta vallanmainiosti. Tarkoituskaan ei ollut hakea omakotitaloa kaikilla herkuilla. Tärkein hakukriteeri löytyi sieltä pihalta, palju. <3 Jos sivukommenttina saa sanoa, niin Pirkanmaan läheisyydestä ei kovin montaa vaatimatonta mökkiä löytynyt halvalla, jossa kuitenkin palju oli. 

Mökillä saatiin nauttia myöhäisestä ruskasta ja se oli kyllä mieltä hivelevää. Sielu lepäsi, kun sai katsella kaikessa hiljaisuudessa väriloistetta auringon painuessa mailleen. Paljussa olisi voinut lillua koko päivän, mutta onneksi sen lämmittämisessä meni tovi ettei tarvinnut rusinaksi muuttua. Ja sen verran iloisena lykittiin puita paljun pesään ekana iltana, jotta saatiin käydä saunassa viilentymässä välillä. :D Herkästi se lämpö pomppasi 40 asteeseen, kun alkuun päästiin. Mutta raihnaisen naisen luita lämmitti. :)

Vielä pari salakuvaa kävin napsimassa naapurinkin puolelta auringon laskieassa, kun oli niin ihanat maisemat. Ja olkaa huoleti, tarkistin ettei ollut asukkaita paikalla. :)

Lauantaina lähdettiin patikoimaan Helvetinkolun kansallispuistoon, kun se nyt siihen naapuriin sopivasti osui. :) Siellä sai ihailla luontoa ja ruskasta hohtavaa maisemaa.

Pitihän sitä jotain oppiakin. :)

Miettien syntyjä syviä....

 

 

 

Korkeimmalla paikalla silmä lepäsi. Oli ihanan rauhaisaa. Ei ollut tunkua, saatiin syödä eväät rauhassa (jopa ilman hyttysiä) eikä tarvinnut rajata kuvia millilleen ettei kaikki linssiluteet osuisi kuviin. :)

Down to the rabbit hole... :)

Kuka lähtisi souturetkelle?

Ei tuulen tuulta, syvä hiljaisuus kahisee puissa. :)

Taitaa täällä aika moni koululaisryhmä käydä, ainakin sotkusta päätellen.

  

Miten tulikin mieleen vanha laulu Five Hundred Miles. :)

Metsiä ja menninkäisiä. :) Purosta yritin saada kuvattua sekä soljuvaa virtaa ja piraroiden pysähtyneisyyttä. Yritin saada tolkkua liikkeen kuvaamista muutakin kuin automatiikalla. Tuo sojuvuus tulee paremmin esille näistä kahdesta. Ja kuvassa ympäristö pysyi yllättävän tarkkana ja muuttumattomana. Jee! 

Ehdottomasti suosittelen lämpimästi tätä mökkiä, kaikki sujui hyvin ja mutkattomasti vaikka viime tingassa mökki varattiinkin. Oli muuten hauska havaita, että sillä vanhallakin putkella (objektiivilla) on onnistunut auringonvalossa ottamaan aikas kivoja kuvia. :) Nyt kun näitä kuvia ei ole vähään aikaan katsonut, niin tulee jopa pientä ylpeyden punaa poskipäihin. Ehkä olen sittenkin ihan kehityskelpoinen yksilö, ainakin valokuvauksen suhteen. ;)

Pakkasen purruta ystävänpäivää

Pääsin kouluttautumaan tärkeästä aiheesta Ouluun ihanien naisten kanssa. Koulutus oli mitä mainioin ja vanha koirakin oppi taas kaikkea uutta. :) Ja koska koulutus oli Oulussa, niin pitihän sitä tehdä pikainen visiitti Hailuotoon enon luokse. :) Ystävänpäivää vietettiin siis pakkasen puremissa maisemissa. Mentiin käppäilemään ja kuvailemaan Majakalle, joka on Hailuodon yksi suosituimmista nähtävyyksistä. Pääsin sopivasti kuvaamaan auringonlaskun viimeiset rippeet. :)

Olin ostanut hetki sitten jalustan, jotta kuviin saisi tasapainoa ja enemmän terävyyttä jalustan liikkumattomuudella. Vielä ei näillä varusteilla ja taidoilla mennä ottamaan kuvia pikajuoksusta, mutta tälläisissä liikkumattomissa maisemissa voi harjoitella jalustan käyttöä. Jotta sitten jatkossa osaa ottaa nopeissakin tilanteissa tärähtämättömiä kuvia (yritys hyvä 10). Olin varmasti aika huvittava näky joka suuntaan haroittavine jalkoineni, kun asensin kameraa paikoilleen. :) Jalustassa on vatupassi (jos osaa suunnata silmänsä siihen viritellessä), niin saa horisontinkin automaattisesti suoraan kuvissa. :)

Pakkasta ja hyistä tuulta oli jonkin verran ja piti pitää itseään koko ajan liikkeessä, jottei pakkanen
puraise pakarasta. :) Kuvien kylmyyden perusteella olisi voinut luulla olevansa vähintäänkin Siperiassa, mutta onneksi ei ihan niin kylmässä tarvinnut värjötellä.

Pistin herrasmiehet ensin testaamaan jään kestävyyttä ja minä heiluin kameroineen ja jalustoineen epävakaasti perässä. :) 

Kyllä se auringonlasku vaan komia on. :) Ja mahtavat jääkerrostumat oli hienoja!

 
 

Hailuodon mökkikylä ja majakka, jossa emme tällä kertaa sisällä vierailleet. Ihanan entisaikaista tunnelmaa mökeissä oli. Pieni kalastajakylä suurine tarinoineen. <3

Seuraavana päivänä matka jatkui takaisin etelään ja sorvin ääreen. Matka taittui ensin lossin kyydissä ja sitten autossa istuessa. Komeat oli maisemat lossistakin ja aurinko paistoi pilviverhon läpi isona mollukkana. Hieman harmitti ettei ollut tajunnut ottaa aurinkolaseja mukaan. Täällä etelässä kun ei koskaan paista aurinko. :)

Näillä laineilla kelpaisi lautailla. :)

Luonnon oma kylmä vesi amme.

Intarsiaa sydämellä

Sain tehtäväksi tehdä yhdelle kummitytöistä nuken peiton isolla sydämellä. Ja kummitätihän tekee. :) Pitkään pähkäilin, sovittelin, annoin olla, neuloin ja purin. Kunnes sitten vihdoinkin tuli valmista ja tässä teille lopputulos. :)

NUKEN PEITTO

Langat: Hjertegarn Carolina

Puikot: 3mm pyöröpuikot

Ohje: Omasta päästä apuna käyttäen sydänkuviota

Lankalaihis: -70g

Tein ohjeen ajatuksissani kaksinkertaisena ja jossain vaiheessa purettuani jo kertaalleen aloin pohtia uudelleen. Jos 33 silmukkaa on kaksinkertaisena niin miten tämä työ voi olla silti näin leveä? Ja kappas, uskoisitko, että olen sairaanhoitaja ja suorittanut jopa LOVE-lääketentin? :D Olinkin laskenut silmukat kolminkertaisena enkä kaksinkertaisena ja siksi peitto oli niin leveä. en jaksanut enää purkaa vaan jatkoin soveltaen lisää. Ja tämänhän vasta huomasin, kun olin jo aloittanut toistamiseen tekemään sydäntä. :) Peitto on siis kuin tekijänsä, lyhyt mutta leveä. :D Aluksi oli tarkoitus tehdä vain iso sydän keskelle, mutta koska piti hieman laskuvirheiden takia pituutta lisätä niin nimikoin peiton. 

Sulassa sovussa. :D

Peitossa kokeilin ensimmäistä kertaa Intarsia tekniikkaa. Tämä siitä syystä, että molemmat puolet tulisivat siistiksi. Olin vasta hiljattain kuullut koko sanan ja innokkaana lähdin työstämään. Tämä oli helppo kuviointi harjoitella. Intarsia tekniikkaa voi käyttää kirjoneuleen tekemisessä. Ja se siis pelkistettynä tarkoittaa sitä, että työ jaetaan osiin niin että lankaa ei tarvitse kuljettaa kirjoneuleessa mukana. Helppoa eikö? Oikeasti se on helpompaa kuin miltä se mun selostamana kuulosti. :D Koska en osaa itse selittää hyvin latasin tähän teille linkkivideon, josta voitte asiaa tarkemmin tutkailla. :)

Suomenkielellä en ole vielä toistaiseksi törmännyt tähän termiin. Varmasti niitä on, kunhan vaan viitsisi ja jaksaisi etsiä. Mulle sopii tämä For The Dummies englanti ja ohjeet. :)

Takaa yllättävän siistiksi tuli, joten tähän tarkoitukseen oli mainio tuo Intarsia tekniikka. Vaikka hermot meinasi mennä viiden koko ajan sotkussa olevan lankakerän kanssa. Nimen tein perinteisellä kirjoneuleella, koska se olisi ollut jo liikaa vaadittu, jos jokaiselle kirjaimelle olisi ollut oma lankakeränsä. Ja nyt kun tuota kuviota katselen, niin heti bongasin virheen! T:ssä on näköjään tullut kiire ja jäänyt yksi silmukka tekemättä fuksialla. :D Osassa kuvista sydämen näyttää violetilta, mutta todellisuudessa se on enemmän fuksian punaista kuin violettia. :)

Joululahjojen lunastusta

Sain joululahjaksi lahjakortin yllättäen Lankamaailmaan. <3 Miten niin oon ennalta arvattavissa. ;) Nyt kun Lankamaailmassa on vielä alennusmyynnit, ajattelin lunastaa lahjakortin. Päätin käyttää lahjakortin kasvattaakseni KnitPro perhettä. Ne kun säästävät loppujuoksussa enemmän rahaa ja käsiä sekä niskoja. 

Mitä kaikkea kivaa sitä sitten tuli kerättyä koriin...

Nämä lähtivät lahjakortteilla mukaan: KnitPron tarvikekassi, mihin saa kaikki puikot ja kaapelit siististi säilöttyä. Ei enää pusseja pussien perään, jee! :) Toki itse työ ei tähän laukkuun mahdu, mutta sekin on jo ajatuksen tasolla muuttumassa. KnitPron kaapeleita 3kpl, vähän niitä pidempiä, jottei mm. sukat loopatessa mene solmuun. Palmikkoapupuikot, vai miksi niitä nyt kutsutaankaan ja parsinnaulakotelo + 3 neulaa. Tällä hetkellä mun parsinneulat on olleet 700 kertaa teipatussa minigrip pussissa ja karkailleet minne sattuu pussien pohjalle. Ei enää. :)

Tässä tarkempia kuvia "mummokassista" ja sen sisällöstä. :) Tämä oli siis ostaessa tyhjä, mutta nyt se on jo aika hyvin pullistunut.

Sopivasti sai kaikki napit samaan vetoketjulliseen taskuun.

Sekatavarakauppa. :)

Kaapelit rivissä. 

 KnitPro perhe täydentyy. :)

Ja kuten varmaan arvaattekin, enhän mä sieltä ilman lankoja päässyt ulos, alennusmyynnit kamoon! :D

Tässäpä siis lanka ostokset...

Violetista todella pehmeästä Alpakkalangasta ajattelin tehdä lehtikuviollisen myssyn itselleni. Lankamaailmassa oli sopivasti ohje jaossa ilmaiseksi. Siniharmaasta langasta ajattelin myös pipoa tehdä vähän perinteisemmällä mallilla. Ja tummanharmaasta langasta vauvanneuleita niin paljon, kun noista keristä riittää. Tuo Emilie lanka oli todella pehmeää, aivan sairaan ihanan tuntuista ja mitä parhainta hinta oli 1€/kerä(50g). Ei ollut todellakaan hinnalla pilattu. Nyt kannattaa mennä hamstraamaan sitä, jos on ajatellut tehdä jotain vauvaneuleita. Värejä oli muitakin kuin tuo tummanharmaa, mutta tykästyin itse tuohon väriin ja se sopii niin tytölle kuin pojallekin. Onpahan langat valmiina, kun seuraavan kerran kuulen ystävien vauvauutisia. :) Vähän jäi kaivelemaan, etten hamstrannut tuota Emilie lankaa enempää. Mutta kun kaikki paikat jo pursuaa lankoja! Nähtäväksi jää alkaako lanka poltteleemaan liikaa. Todennäköisesti kun lopulta päätän mennä hakemaan lisää, joko muut ovat ehtineet ensin tai sitten tarjous on mennyt umpeen. :) 

Tälläinen saalis tällä erää. Ja kun vielä toisesta kaupasta sattui tarttumaan käteen talvitakki -50%:n hintaan, niin voisi todeta Jorma Uotisen tapaan "Ei huanooo!" :)