lauantai 28. marraskuuta 2015

Messuvilinää

No niin, nyt niihin Tampereen kädentaitomessuterveisiin sitten. :)


Tänä vuonna (viime vuodesta viisastuneena) päätin mennä messuille perjantaina ja sunnuntaina. Viime vuonna lauantaina oli niin hirveät ruuhkat ja tungokset, että päätin ne jättää suosilla väliin. Perjantaina menin paikan päälle vasta iltapäivällä, mutta silti väkeä ei ollut ihan tungokseen asti. Vaikka ruuhkia olikin, mutta ei ahdistukseen asti. Sunnuntaina olinkin sitten koko päivän ja silloinkin oli ruuhkia, mutta ei ärsytykseen asti. Molempina päivinä olin valjastanut kummitytön (ja hänen äitinsä) huolehtimaan kummitädistään. Pitäisi ostosmanian kurissa, kun pitäisi vahtia vauhtihirmua (2,5v). :) Tämä suunnitelma oli täydellinen, kunnes sunnuntai iltapäivällä pääsin yksin kiertelemään. Muutamassa tunnissa kerkesi aivan liian paljon kahmimaan syliinsä. :D

Järjestelyt olivat tänäkin vuonna huippuluokkaa. Ja parannusta oli viime vuodesta tehty bussiliikenteeseen, koska ainakin perjantaina ja sunnuntaina se toimi moitteetta.  Positiivista oli myös väljät tilat käytävillä. Pystyi liikkumaan jopa rattaiden kanssa hyvin, vaikka ajoittain oli ruuhkaista. Muutamana negatiivisena asiana nostaisin esiin ajoittaiset viemärin hajut, jotka putkahtelivat nenään silmiä kirvellen. Onneksi ne löyhähti vain ajoittain. Mutta inhottavaa nevertheless. :( Toinen miinus puoli oli kahvilatarjoilut. Samat pullat ja kakut kuin viime vuonna, vaihtelua ja vaihtoehtoja olisin kaivannut lisää. 

Messut alkoivat perjantaina heti kärkeen sokkotreffeillä, nimittäin Marenkia ja mööpeleitä - blogistin Mian kanssa. Ja todella hauskaa oli! Ihanaa on tutustua uusiin ihmisiin ja jään innolla odottamaan TRE-BLOGIT yhteisön pikkujouluja. :)

 
Ihastelin upeita himmeleitä messukeskuksen katossa ja siitä inspiroiduin ostamaan itsellekin himmelitarvikkeet, tosin pilleistä. Saa nähdä mitä niistä pilleistä kasaantuu. :)


Novitalla oli ihania huiveja tehty hyväntekeväisyyteen, varsinkin sydänhuivi oli suloinen. Novitan pisteellä kävi kova kuhina ja tiukkaa teki, että pääsi itse kurkkimaan lankoja. Tällä kertaa ei tarttunut mitään mukaan, mutta heidän talvisomistusta ihailin.




Indie Fabricsin kojusta olisi tehnyt mieli ottaa mukaan vaikka ja mitä! Värikkäitä ja suloisia kankaita metritolkulla. Matkaan tarttui kahta eri PaaPiin kuosia, jotka väreissä sointuvat täydellisesti toisiinsa. Niistä siis tunikoita pitää pistää tulemaan urakalla.


Vinkee oli tänäkin vuonna paikalla hauskalla huomionkerääjällä. Pakkohan sitä oli tehdä työtä käskettyä ja ottaa kuva. :)





Messut eivät tuottaneet pettymystä lankojen väriloisteessa. Silmiä hiveleviä värejä ja toinen toistaan kauniimpia. Olisi tenhyt mieli kerätä niistä iiiiso kasa lattialle ja mennä vaan köllimään niiden sekaan. :) Kerän pisteessä oli esillä neulottu villatakki Titus-langasta (ei kuvassa) ja se oli todella pehmeää! Miten aika voi riittää kaikkien näiden tekemiseen, mitä ideoita saa.


Weranna`silla oli aivan syötävän suloinen maskotti mukana messuilla. <3


Tukuwoolilla oli valmiiksi pakattuja paketteja nätistä Timeless-huivista. Ensin ajattelin, että ostan sen joululahjaksi jollenkin, mutta taitaa siitä tulla joululahja itselle, taas. :)


Snurre ei jäänyt kyllä ihanuudessaan ja väriloisteessaan yhtään vähemmälle muiden kanssa. Sielläkin olisi voinut viihtyä hypistelemässä vaikka kuinka ja kauan.



Eivät vain langat saaneet ihastusta aikaan vaan useammassa kojussa olleet aivan ihana karkkikorut, ne saivat vaan makean himon yltymään!


Nam! <3


Jos olisi iso kartano minne kaikki nää harrasteet voisi keräillä niin olisi ihana tehdä nukkekoti. Gepetto Oy:n pienen pienet huonekalut olivat oikea taidonnäyte ja ne pikkutarkat ykityiskohdat! Mä voisin niin kuvitella näpertäväni noita aamusta iltaan.



Söpöin pingviini. <3

Seuraavassa ostauksessa onkin sitten ne messulöydöt. :)

lauantai 19. syyskuuta 2015

I heart you

JUMPSUIT VAUVALLE <3 (68CM)
Kankaat: PaaPii Design, Herttanen luomujersey ja pupukangas ja resori Kuopuksesta jämäkangaspaloista
Ohje/kaavat: Ottobre-lehti 4/2012


Facebookin Ompeluelämää ryhmässä ja blogeissa on ajoittain vilissyt syötävän suloisia Jumpsuiteja. Niitä olen ihastellut jo pidempään ja tehnyt mieli kokeilla. Nyt tartuin tuumasta toimeen ja kaivoin sen ompelukoneen varastosta esiin. Kovasti jännitti osaako sitä edes ommella nykysin. Alun pienten kysymysmerkkien ja virheiden jälkeen kauan sitten opittu taito alkoi tulla mieleen ja sehän oli kuin pyörällä ajoa. 



Etu- ja takakappaleen saumoja ommellessa käytin 2cm saumavaraa, koska jumpsuit näytti niin leveältä. Muuten ompelin ohjeen mukaisesti 1cm:n saumavaroilla. 


Olin synttärilahjaa Kuopuksessa kummilapselle katselemassa ja törmäsin sattumalta tuohon ihanaan pupukankaaseen, joka oli tarjouksessa. Kangas on paksumpaa kuin trikoo, mutta ihana pehmeää. Kangas oli niin syötävän suloinen, että pakko se oli ottaa mukaan. Samalla oli mustaa resoria palanen tarjouksessa, josta riitti hyvin resorit tähän. Sydän kangas on PaaPiin ihanaa Herttanen kangasta ja sopi täydellisesti vuoreksi pupun kanssa. Sydän kankaan tilasin samaan aikaan, kuin Emakonkin. :)


Ohjeessa oli 37cm vetoketju, mutta eihän semmosia mistään saa ainakaan Suomessa. Eurokankaasta käin hakemassa 35 ja 40cm:set. Onneksi otin sen 40cm:nkin, koska sekin osoittautui vähän lyhyeksi. En tiedä olinko laittanut liian löysän resorin vetoketjureunaan. Mutta toisaalta se ei ainakaan näytä liian löysältä enkä olisi halunnut sellaista kupruilevaa vetoketjuakaan. 


Pieniä virheitä ja lapsuksia jumpsuit sisältää, mutta ensimmäiseksi tekeleeksi onnistui mielestäni hyvin! Ja tästäkös se innostus sitten lähtikin, voi apua!! :D

maanantai 14. syyskuuta 2015

Hirviä mä metsästän...tahdon saada suuren....

HIRVISUKAT MIEHELLE
Puikot: 3,5mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -100g


Nyt sai (ex)appiukkokin sukkansa vihdoinkin jalkaansa. Onneksi on talvi taas tuloillaan, niin ei haittaa vaikka viime jouluna tulikin sukat jo luvattua. :)
 

Pikkasen oli ohjeessa alkuun hankaluutta, kun ihmettelin miksi hirvet pitää neuloa ketarat oikosenaan makaamaan kuolleena maahan. Kunnes hokasin, että varresta kun neuloo, niin hirvi pitää aloittaa yläpäästä jottei se makaisi kintut pystyssä. :D


Ohjeessa kärki oli tehty kavennuksien kohdalta samalla lailla, kun pohjasta. Halusin kuitenkin jatkaa kirjoneuletta loppuun asti samalla kuviolla. Hieman neitimäisemmät kärjistä ehkä tuli, mutta itse tykkään enemmän. Anoppi käyttäköön, jos ei Apella kantti kestä. :D
























Kun on tehty sukat pyöröpuikoilla, hyvin huomaa, että ei oikein meinaa reunoja saada kohdistettua kerrosten vaihdossa. Yritin Dropsin ohjeen mukaan kuroa eroa, mutta haastavaa oli. Mutta kaippa tätä kohdistamista joutuu sukkapuikoillakin tekemään. 









tiistai 1. syyskuuta 2015

Pienten puolesta

Lähde: http://animalzio.com/kangaroo-care-method.htm

Syyskuussa vietetään vastasyntyneiden tehohoidon tietoisuus kuukautta. Tämän perusti 2014 Project Sweet Peas, joka on amerikkalainen voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistys pyörii vapaaehtoisten avulla, jotka oman kokemuksensa kautta ovat kiinnostuneet auttamaan perheitä joiden vauva on tehohoidossa. Yhdistys tekee paljon yhteistyötä sairaloiden kanssa ja tarjoaa perheille apua sairaala-arjesta selviytymiseen. Yhdistys tarjoaa mm. hoitopaketteja, vertaistukea, tietokirjallisuutta ja tapahtumia. Yhdistyksen nettisivut löytyy täältä. 

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=wWKwHKMZXFg

Suomessa vastaavanlainen yhdistys on Kevyt, joka tarjoaa vertaistukea ja paljon muutakin vanhemmille. Nämä eivät ole maksettuja mainoksia vaan halusin tuoda ihmisten tietoisuuteen joidenkin vastasyntyneiden arkea myös täällä blogissani. Työskentelen näiden pienten ihmeiden sekä perheiden parissa ja mielestäni vertaistuki on todella tärkeää. Tässä siis pieni sneak peek mun arkeen. 

Tässä videossa on hyvin kuvattu arkea vastasyntyneiden teho-osastolla. Herkimmille saattaa tehdä huonoa, joten varoitus siitä. :)

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=0_krGYU8UdI

Kuva ja videot ovat otettu netistä, joten eivät ole minun omia. Pyydän kuitenkin ettei niitä käytetä mihinkään epäsopivaan. 

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Paluu Porvoosta Runebergin matkassa


Paluumatka Porvoosta Helsinkiin meni J.L. Runebergin kyydissä. Porvoon vanhasta kaupungista löytyy edellisessä postauksessa.


Ostoskassi oli iso, mutta onneksi kaikki ei olleet Porvoosta ostettua. Kassissa oli myös matkaan mukaan otetut eväät ja kutimet sekä 20 minuutissa Kampin Nilson shoesista ostetut tarjousballerinat.


Sain aika hyvinkin tehtyä huivia matkan aikana, kunnes huomasin tehneeni useamman rivin väärin huivin ensimmäisessä osassa. Yritin tehdä ensin pari korjaavaa liikettä, mutta se ei auttanut. Joten purkuhommiin huivi joutui. Purin kokonaan huvin, koska lanka on todella ohutta ja pörröistä. Enkä saanut enää kiinni missä rivillä olin. Totesin, että nopeampi ja helpompi on aloittaa alusta, kuin yrittää soveltaa ja sitten kuitenkin taas purkaa.




 

Kelpaisi mullekin kesämökiksi. :)



Vastaan tuli paljon muitakin veneilijöitä. Kaunis ilma oli ihmiset saanut liikkeelle.
 
Suomenlinna pienenä taustalla.

Yläkannella kun alkoi tulla kylmä, piti tulla alemmas tuulen suojaan auringosta nauttimaan. Laivassa oli kolme kerrosta ja alimmassa oli kahvila/baari, joka näytti olevan varsin suosittu matkustajien keskuudessa. Vähän väliä miehiä (no kyllä naisiakin) hävisi kannen alle. :)

Linssilude.

Loppumatkasta sai ihailla Helsinkiä mereltä käsin.


Oli kyllä todella onnistunut päivä kokonaisuudessaan. Laivamatkakin meni mukavasti vaikka kesti 3,5 tuntia. Auringon paisteessa ja lempeässä tuulessa oli mukava viettää iltaa. Jos olisi etukäteen tilannut, olisi saanut illallisenkin laivalla. Tällä kertaa kuitenkin jätin sen väliin, kun tuli laivaillallinen juuri testattua Kroatiassa. Nähtävyyksiä matkalla ei kovin kummoisesti ollut, joten ehkä ei kovin usein tule tätä reittiä käytettyä jatkossa. Mutta ehkä jonkun kaverin seurassa voisin uudestaankin kokeilla.