sunnuntai 30. elokuuta 2015

Oih niin ihana kesäinen Porvoo



Loman kunniaksi päätin lähteä päiväseltään ihailemaan kesäistä Porvoota. En ole koskaan käynyt Porvoossa, ainakaan niin että siitä olisi jäänyt mitään pysyvään muistiin. :) Ajankohta oli erittäin passeli, sillä se oli viimeisiä aurinkoisia lomapäiviä, mutta ei kuitenkaan ollut liian kuuma kierrellä ja ihastella. Työkaverilta olin saanut hyvät Porvoo must-nähtävyysvinkit; kirkko, jokiranta, Brumbergin tehtaanmyymälä ja vanha kaupunki itsessään. Kaikki lähekkäin, joten maratoonia ei tarvinnut alkaa tekemään.


Mukaan otin Snurresta saamani sulkahuivin ohjeen ja Lamanan Piura lankaa. 



Aamulla kukonlaulun aikaan ylös ja Kalevaan kohti Onnibussia. Hetken mietin miksi sitä täytyy lomalla nousta aikaisemmin kuin töihin lähtiessä. Mutta silloin ei pääsisi ihastelemaan kaikkea uutta ja ihmeellistä. :) Pieni mainos (ei tosin maksettu): Tampere-Helsinki-Porvoo-Helsinki-Tampere yhteensä 46€:a. Siitäkin oli Porvoo-Helsinki laivamatka 29€:a. Onnibussilla pääse kyllä todella halvalla. Bussissa oli totta kai pakko änkeä yläkertaan ja eteen, että näkee hyvin maisemia. Pikkasen kyllä haittasi näköä 700 liiskaantunutta kärpästä lasissa.


Lähdin lähestymään Porvoon vanhaa kaupunkia sen laidalta ja joen vartta pitkin kävelin ja ihastelin satama-aluetta. Oli tiistai aamupäivä ja kaupunki oli aika hiljainen. 

Ihania kukkasia.

Satama-alueelta pääsi sillan alta luikahtamaan idylliseen vanhaan kaupunkiin kuin salaa. Olin laittanut jalkaan ohutpohjaiset ballerinat ja mukulakivikadut olivat oivat jalkahierontaan. :D Ensiksi silmiin osui tietenkin TeeTee shopin lankakauppa, mutta onnistuin kävelemään ohi, lupaamalla itselleni, että pääsisin sinne vielä myöhemminkin päivän aikana. Eikä heti tarvitsisi raahata mukana kauheita lankapusseja. Huomaa, olin valmistautunut ostamaan kaupan vähintäänkin tyhjäksi. :D






Kaupan seinässä oli kielletty ajosuunta merkki. Sopii hyvin neulootikoille. :D
TeeTee shopin hauskat lumiukot.
 

Yksi monista ihanista kaupoista oli Destiny, jo kutsu kaupan sisälle oli niin houkutteleva: "Meet you Destiny". Jos olisin miljonääri, tämä olisi ollut todellakin minun kohtalo, monessakin mielessä. :D Aivan ihania vaatteita ja sisustusjuttua kauppa oli täynnä. Mukaan tarttui muutama sisustusjuttu, mutta onneksi miljoonat ovat toistaiseksi menneet joillekin muille, niin ei tarvinnut koko kauppaa tyhjentää. :)


Muutkin liikkeet olivat tehneet kutsuvia kylttejä. Kauppa tai kahvila herättää heti enemmän mielenkiintoa, jos on käytetty vähän vaivaa houkutellakseen asiakkaita.



Ensin piti käydä pienoisella aamupalalla torin kulmalla, jossa oli vähintäänkin vihamielinen ystävä lounasseurana. Hyvä kun olin päässyt edes istumaan eväiden kanssa, minua infosi torimyyjä kahdesta röyhkeästä naakasta. Ovat kuulemma samantien jakamassa eväitä, eivätkä ollenkaan pelkää ihmisiä. Jos yrittää hätistää niitä saa turpiinsa niin että tutisee. Toinen naakoista oli kaiteella pöytäni vieressä ja seurasi mulkoillen toimintaani. Hiukan siirtyi taaksepäin, kun tarjottimen kanssa kolistelin. Koki selkeästi, että hätistän häntä. Kun otin kameran esiin, mulkoilu jatkui ja pari kuvaa saatuani (ilman salamaa), naakka totesi, että nyt muija riittää. Se lensi 1 millimetrin päästä korvastani ohi tuhatta ja sataa niin että korvissa humisi. Tarkoituksella totta kai. Kannanotto siihen, että häiritsin hänen päiväänsä. Naakat olivat selkeästi sen kahvilan terassilla kingit. Torikauppias sanoi, ettei voi kahviaankaan juoda rauhassa. Tai varsinkaan jättää sitä odottamaan pöydälle. Ymmärsin. :)



Monissa liikkeissä, kahviloissa ja ravintoloissa oli aivan ihastuttavia sisäpihoja. Olisi tehnyt mieli istua hetki jokaisessa ja kaivaa kutimet esiin.


Aamupalan ja liikkeiden tutkiskelun jälkeen jaksoi hyvin kierrellä nähtävyyksiä ja paikalle oli saapunut muitakin turisteja mm. italialaisia. :)



Jokirannan kuuluisista punaisista taloista sai huonosti kuvia. Pikku silta oli remontissa ja isommalta sillalta joutui zoomailemaan kunnolla. Toki olisi voinut kävellä toiselle puolelle jokea, mutta aika ei oikein antanut periksi pidemmälle kävelyretkelle.



 Porvoon kirkko oli todella viehättävä, sekä ulkoa että sisältä. Nopeasti otin sisällä kuvia, kun siellä oli juuri alkamassa urkusoitto. Olisi ollut kiva jäädä sitäkin kuuntelemaan, toisella kerralla sitten.






Koululaisten hienoja taideteoksia.

Ja totta kai piti mennä hakemaan suu makiaksi..mmmm... :)



 Sivuraiteilta löytyi ihania pihoja ja puutarhoja. Varsinkin tämä pöllötalo kiinnitti pöllöhullun huomion. :)



Ja lopuksi taivaallisen hyvää kana-mozzarellasalaattia Gabriel 1763 ravintolassa. Täydellä mahalla ja kasseilla oli hyvä lähteä suuntaamaan laivaa kohti. Paluumatkasta Helsinkiin kirjoitankin seuraavassa postauksessa ettei blogger tilttaa kuvien määrästä. :)


Röh, röh, emakko on vihdoin saapunut kotiin!


Tilasin ensimmäistä kertaa, pienellä jännityksellä varustettuna PaaPii Designin emakkopussin. Pitkään mietin ja harkitsin, raaskisinko ottaa emakkoa kotiin. :) Emakko on siis sokkopussi, jossa on 10 metriä kankaita (80 metriä minimissään per pala), sekä uutuuksia että vanhempaa tuotantoa, 1 ja 2 -laatuja. Olin tilaamassa sieltä muutenkin muutamaa muuta trikookangasta joita olin haaveillut, joten emakko lähti tilaukseen.  


Nopea oli toimitus (8 päivää), vaikka moni muukin emakkojaan oli kuulemma tilannut. Hain eilen postista paketin ja pakkohan se oli samantien kurkistaa sisältö.


Aivan ihania kankaita, mitä hypistellä. Sydäntrikoolle onkin jo heti suunnitelmia. Muille suunnitelmat syntyvät varmasti pian! Tunikoita ja leggareita nyt ainakin.


Emakkopussissa oli vain kaksi samaa kangaspalaa (oliivin värinen kanemo?), jotka eivät niin omaa suosikkia ollut.


Nyt täytyy vaan pistää ompelukone ja saumuri soimaan! Tämä emakko on varsin tyytyväinen. :D

lauantai 29. elokuuta 2015

Retki nuoruusmuistoihin

Päivä oli kaunis ja päätin polkaista punaisella luottopyörälläni katsomaan vanhoja tuttuja maisemia. Nappasin uuden Harunihuvin mukaan rekvisiitaksi. Eväät kaupasta ja eikun menoksi...

Aitolahteen on vajaa 20km suuntaansa ja koko matka on hyvää pyörätietä, joten mikäs siinä polkiessa. Löysin vahingossa pitkään kaapissa olleen matkamittarin pyörään ja innoissani "uudesta" löydöstäni otin sen mukaan. Ensimetreillä sain huomata, että se on ollut liian kauan kaapissa odottamassa, koska se ei pystynyt näyttämään enää muuta ajan. Uusi siis jossain kohtaan hankittava. Matkan määränpäänä oli Pättiniemi ja oli hauska pyöriä samoissa maisemissa kuin silloin joskus kauan kauan sitten. Tuli mieleen mm. hyviä saunomismuistoja Pättiniemen 10-leiriltä ja monelta muulta partioleiriltä. On kait sitä joskus itsekin ollut pieni. :)


Pättiniemen hiekkatietä polkiessa ihmettelin, kun pyörä tuntui niin oudolle. Kaikki kivet tuntuu takalistossa asti piikkeinä. Kurkkasin takapyörää ja niinpä tietenkin...200 metriä hiekkatietä ja kumi puhki. Tunnollisena pyöräilijänä ei tietenkään ollut mukana pyöränkumin paikkaussettiä tai pumppua. Eikä sillä merkitystä olisi ollutkaan, sillä enhän mä sitä olisi osannut paikata. Hetken kun olin rumia sanoja päästellyt menemään niin totesin, että pitää varmaan mennä pienelle paussille kylätalon pihaan.


Vanha lato tien varressa, joka on niin tuttu näky monelle leiriläiselle. :)


Fillari parkkiin ja eväät esiin.


Aitoniemen Keson kylätalo oli nätti keltainen vanha rakennus, joka on juuri entisöity.


Ja pitihän sitä rekvisiittaakin sitten vähän kuvata, kun oli niin komiat maisemat. :)


 Mahtoi kyläläisillä olla hauskaa katsella, kun huseerasin kamenran kanssa ja yritin ottaa Harunista kuvia. "Kylän muori on tullut kahaveelle". :)


 Aurinko kun alkoi laskea, niin oli pakko kerätä kimpsunsa ja lähteä takaisinpäin. Rikkinäisellä kumilla "hissukseen" polkien (ei saisi tehdä, tiedän) lähdin tulemaan. Mahtoi olla mielenkiintoinen näky, äänitehosteilla varustettu show. :D


Aitolahden kirkko tarjosi hyvän syyn pysäyttää rämisevä menopeli hetkeksi. Aitolahden kirkko on todella kaunis, olisi kiva ollut käydä sisällä asti kurkkimassa.


 

 Pihaan oli istutettu ihania kukkasia sydämen muotoon. <3

 

Jokusen kilometrin jouduin rämpyttämään pyörällä, että pääsin ison tien varteen ja parkkeeraamaan pyörän kaupan pihaan. Loppumatka menikin sitten bussin kyydissä. Se siitä kunnon pyörälenkistä. :)

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Syksy kolkuttelee jo ovella

SYYSHARUNI
Puikot: 4mm pyöröpuikot
Lankalaihis: -130g


Ihastuin niin paljon aurinkoiseen Haruni huiviini, että piti samantien tehdä toinen. Halusin kokeilla miten liukuvärjätty lanka toimii Harunin mallissa. Ja kyllähän se toimii! :)  


Tällä kertaa tein viimeiset kaksi kerrosta huivista 8mm pyöröpuikoilla, jotta saisin huivin paremmin venymään mittoihinsa. Huivin reunasilmukat täytyy olla todella löysiä, jotta huivi ei ala kiristämään mistään. Jopa 10-12mm puikot voisivat olla paremmat. 


Jätin tälläkin kertaa pois silmukkarenkaat, mutta voi olla, että renkaat olisivat juuri se tarvittava lisä, jotta huivi ei kupruile. :)



Vielä kun on kesää ja aurinkoa jäljellä, niin piti mennä ulos ottamaan kuvia huivista. Sain värvättyä kaverin kuvaamaan, kun hypin Pyynikin jorpakossa. Vesi oli lämmintä, mutta kivet turhan teräviä mun makuun. Mitä sitä ei käsitöidensä eteen tekisi. :)


Lenkkeilijöillä mahtoi olla hauskaa katsella, kun muutaman kauniin kukkaissanan siivittämänä hypin järvessä huivin kanssa. :) 


Taas tuli oppitunti valokuvaukseen vol 1093222. Ihana auringonpaiste = huono valokuvaushetki. Aurinko antaa valoa kyllä, mutta se antaa myös varjoja. Kyllä tämän tiesinkin, mutta ajattelin, että kuvankäsittelyohjelmalla varjot saisi häipymään nätisti. No ei saa, jos valoa on liikaa. :D


Kyllä valokuvakurssin opettaja muljauttaisi silmiään, kun näkisi ettei mitään kurssista ole mennyt perille. Olisi pitänyt ottaa mukaan heijastuskankaita, jotta saisi valoa kuvattavan toisellekin puolelle. Mutta se olisi alkanut näyttämään ehkä jo liian koomiselta, kun olisin pyytänyt lenkkeilijöitä pitämään heijastuskangasta. :)


Näin suoralla auringonpaisteella olisi pitänyt kuvata varjossa ja valoa olisi ollut riittävästi muttei liikaakaan. Mutta mitäpä noista, hauskaa oli silti! 


Tuulen viemää. :)

tiistai 18. elokuuta 2015

Liebster Award - tunnustus


Hip hei! Olin ihan hämmästynyt ja iloisesti yllättynyt, kun blogiini oli ilmestynyt tälläinen tunnustus. Tämä on ensimmäinen blogi-tunnustukseni ja innolla otan haasteen vastaan! Kiitos Abstrakti -blogin tttintti! :) 

Liebster Award -tunnustusten tarkoituksena on tuoda uudet ja tuoreet blogit esille, sekä saada pienille blogeille lisää näkyvyyttä.

SÄÄNNÖT:

1. Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinun nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award -tunnustuksen saavaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.

SAAMANI KYSSÄRIT:

Mikä on bloggaamisessa ja blogeissa parasta?
Se, että saa uusia ideoita ja vinkkejä (liiankin kanssa) sekä tutustuu uusiin ihmisiin.

Miten vietät vapaa-aikasi (paitsi bloggaamalla)?
Sitä vapaa-aikaa ei kauhesti näin vuorotyölaisenä ole, mutta niinä hetkinä kun sitä suodaan, niin otan käsityöt tai hyvän kirjan esiin sekä nautin ystävien seurasta. Myös elokuvat ovat lähellä sydäntä. Luin hiljattain erittäin koskettavan kirjan, joka sai kyynelpadot virtaamaan. 
Jojo Moyes - Kerro minulle jotain hyvää.

Netistä otettu kuva.

Mitkä asiat tekevät sinut iloiseksi?
Ystävät, hyvä kirja tai elokuva, onnistuminen ja uuden oppiminen, matkustaminen, erilaiset kulttuurit ja ihmiset, valkoviini, lämpö, aurinko...monikin asia. :) SUKLAA. <3

Jos voittaisit lotossa, mitä tekisit?
Maksaisin asuntovelat pois ja lähtisin kiertämään maailmaa muutamaksi vuodeksi. Olettaen, että kerrankin tuurini olisi kääntynyt ja voittaisin enemmän kuin 10€:a. :)

Mitä arvostat elämässä eniten?
Ystäviä ja rehellisyyttä.

Mitä haluaisit tehdä elämässä toisin?
Ehkäpä olisin voinut tutustua itseeni aikaisemmin, enkä vasta myöhemmällä iällä. :)

Mihin matkustaisit, jos voisit valita minkä kohteen vaan?
Maailmassa on liian paljon paikkoja, joihin haluaisin mennä. Jos taivas olisi rajana, tekisin sen maailman ympärysmatkan. Mutta jos ollaan nyt hieman vaatimattomampia, niin Meksikon Chichén Itzá olisi must juttu.

Matkailijoiden unelmien kohteet Top 5
Netistä otettu kuva.

Mikä on unelma-ammattisi tai mitä tekisit jos voisit tehdä mitä vaan?
Kliseet esiin... :) Ehkäpä olen jo unelma-ammatissani sairaanhoitajana vastasyntyneiden teho-osastolla. Jos vielä saisi toteuttaa itseään enemmän, eikä byrokratia junnaisi aina vastaan niin parempi. Mikäli nykyinen työ alkaisi liikaa jurppimaan, niin toinen salainen (?) haaveeni on pyörittää pientä omaperäistä käsityökahvilaa. 

Elämäsi paras kokemus?
Voi niitä on monia! Mutta yksi parhaimpiin lukeutuvista on parhaan ystävän kanssa tekemä omatoimimatka Italiaan. Seikkailuja, uusia tuttavuuksia ja lämpöä sekä naurua. <3


Pahin pelkosi?
Pahin pelkoni olisi menettää joku rakas ihminen. Oma terveyskin on toki tärkeää, mutta sen menetys ei olisi ollenkaan niin paha, kuin rakkaan ihmisen menettäminen.

Minkä biisin kuuntelit viimeksi?
Päässä on viimeaikoina soinut joululauluja, tiedän! Pitäähän sitä nyt valmistautua tulevaan, koska nyt alkaa jo ilmat kylmetä. :D Mutta varsinainen biisi, jonka viimeksi kuuntelin taisi olla: 
Baby K feat. Tiziano Ferro - Sei sola



TUNNUSTUKSENI SEURAAVILLE:

Tiedän, että joillakin tuo 200 lukijan raja on paukkunut yli. Silti uhmaan kohtaloani ja esitän haasteen, koska haluan tietää lisää mielenkiintoisten blogien takana olevista henkilöistä. Suonette siis anteeksi. :)

KYSSÄRIT TEILLE:
Mistä blogisi nimi on saanut alkunsa?
Mitä teet aamulla ensimmäisenä, kun heräät?
Mieleenpainuvin matkakohteesi?
Mitä kello on nyt?
Tärkeimmät ominaisuudet, jotka kiinnittävät uudessa blogissa huomiosi?
Asia tai esine, josta et voi luopua?
Mitä inhoat bloggaamisessa?
Missä maassa asuisit, jos et Suomessa ja miksi?
 Pieleen mennyt yritys tai asia?
Koskettavin kirja tai elokuva?
Paras lapsuudenmuistosi?