Huovutusmaniaa....

No niin, nyt joulu alkaa olla ohi ja paketit on avattu. Voi siis alkaa postailemaan tänne tehtyjä joululahjoja. :) Äiti sai jalkojansa lämmittämään huovutetut villasukat. Tulivat kuulemma tarpeeseen. Heitti samalla edelliset reikiä täynnä olevat villasukat roskiin, jee! :) 

Yhdistin sukissa Dropsin palmikkotossujen ja Lankahelvetin varrellisten huopatossujen ohjetta. Nämä ovat erittäin helpoja tehdä ja valmistuvat myös nopeasti. Villasukkaohjeella tehdyt huovutetut tossut ovat mielestäni myös sirompia ja istuvat jalkaan paremmin. Tästä on itselläni alkanut eräänlainen huovutettujen tossujen mania, kiitos Lankahelvetin Hennan ja Voihan villasukka-facebookryhmän. :)

Nämä tossut eivät kuitenkaan menneet ekalla kerralla niin kuin strömsöössä. Tein ensin kokeiluversion, jossa sukkaosan tein harmaalla (ei Novitan Jokea). Jo kokeilusukkaa tehdessä tuli sellainen olo, että sukasta tulee kauhea kanootti. Mutta koska kaikissa ohjeissa sanottiin, että sukan kuuluukin olla iso, niin tein sen loppuun asti. No pesukoneesta ottaessa katsoin sukkaa ja totesin, edelleen kanootti....missä vika?? No, ei kun uusiksi koneeseen...jonka jälkeen tulos...typistetty kanootti. :D Pitkään kesti tajuta mikä oli mennyt pieleen. Olin unohtanut tehdä sukkaosaan kiilakavennukset, eli sukka olisi ja pysyisi kanoottina. :D No ei aina voi onnistua. Pyöröpuikoilla kun tekee sukkia niin hämärtyy silmukoiden määrä, näyttää että molemmilla puolilla on yhtä paljon. Mutta koska se on silti vaivattomampaa kuin sukkapuikoilla tekeminen niin jatkan samaan malliin. Täytyy vain muistaa ne hemmetin kiilakavennukset kantapään jälkeen. :) Varren palmikko osa plösähti pesussa, joten tein sen erikseen toisella kerralla. Kursin siis varren käsin jälkikäteen sukkaan. Ja tässä mallissa se on ainakin parempi, pysyy sukka ryhdikkäämpänä. 

PALMIKKOSUKAT

Langat: Gjestal Maija (varsi) ja Novita Joki (sukka)

Ohje: Palmikkovarsi ja Huovutetut villasukat

Puikot: Nro 6 pyöröpuikot

Lankalaihis: -200g

Ennen huovutusta ja yhteen parsimista. En tajunnut tehdä reunaan joustinneuletta, mutta silti sukan varsi ei mennyt paljoa rullalle.

Uudet merkkaussydämetkin pääsi testiin.

Jouluyö, Juhlayö

Piti testata "uuden" objektiivin valovoimaisuutta. Ja mikä olisi parempi paikka sitä testata kuin Tampereen yö. Olen tyytyväinen aikaansaannoksiini, vaikka otoksia joutuikin ottamaan enemmän kuin vain nämä. :) Vanhalla objektiivilla ei olisi näin tarkkoja ja valoisia kuvia saanut. Ainakaan mun taidoilla. Edelleen hankaluutta tuottaa löytää valotus joka kuvaan samalla tavalla. Kameraa ei tarvitse paljoa kääntää, kun toisesta kuvasta tulee musta ja toisesta onnistunut. Vaikka maisema olisi lähes sama. Harjoitusta siis kaipaan. :)

On räntää tulvillaan....

Mutta räntäkään ei haittaa, kun on ihana sisko seurana. <3

 

Näin sydämeeni joulun teet

Kaikille ihanille lukijoilleni oikein tunnelmallista joulua! 

Tässä tunnelmia Tampereen joulunodotuksesta....

        
        

Kaatuu, kaatuu...

        

Handmadea kerrakseen

Halusin omiin käsitöihin pienen lisäsäväyksen, jonkin kauniin yksityiskohdan. Tilasin Pompulasta pieniä handmade-merkkejä ja -nappeja sekä avainnauhan. Avainnauha tosin oli bongauslöytö, älkää huoliko se ei löydy lahjoistanne. :) Heräsin vähän myöhässä tähänkin tilaamiseen näin joulun alla. :) Kerkesin siis yhteen omin kätösin tehtyyn joululahjaan ne saamaan. Enpä oo kyllä kerennyt montaa joululahjaa tekemään, omaksi harmiksi. Ensi vuonna pitää aloittaa jo kesällä tekemään. Vai jo tänään? :D  Paketti tuli todella nopeasti postissa, kiitos! Tilasin samalla leimasimen omalla nimellä Paper Glitteristä. Tiedän, turhamaista...mutta kun ne oli vaan niin söpöjä! :) Leimasin tulee kauempaa, joten se ei valitettavasti jouluksi ehdi. Jännityksellä odotan mitä sieltä tulee.

 Avainnauha pääsee huhuilemaan töihin pienille potilaille. :)

Olen todella tyytyväinen merkkeihin, vaikka olivatkin todella pieniä. Tiesin, että pieniä ovat, mutta silti koko yllätti.

 Joululahjapostauksia tuleekin sitten, kun asianomaiset ovat ne avanneet. :)

Herkkusuut

Eilen tuli pitkästä aikaa kylään hyvä ystävä Jyväskylän suunnasta ja sain hyvän syyn tehdä herkkuja. :) Suolaiseksi tarjottavaksi tein kestosuosikin: feta-pinaattipiirakan. Olen joskus aikoja sitten saanut ohjeen ystävältä ja tätä on tullut lähes aina tehtyä. Todella helppo ja maittava piirakka!

FETA-PINAATTIPIIRAKKA

Pohja:

reilu 100g Philadelphia tuorejuustoa

reilu 100g voita

1tl leivinjauhetta

reilu 3dl vehnäjauhoja

Täyte:

300g pinaattia (pakaste)

2dl ruokakermaa

1pss (150g) juustorastetta

2 kananmunaa

200g fetakuutioita

kirsikkatomaatteja (vajaa rasia)

ripaus suolaa ja mustapippuria

Sekoita pohjan kuiva-aineet keskenään ja nypi pehmeä voi sekaan. Sekoita tuorejuusto joukkoon ja painele voideltuun vuokaan. Laita jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Pilko kirsikkatomaatit valmiiksi. Sulata pinaatit pehmeiksi ja lisää joukkoon ruokakerma. Sekoita joukkoon juustoraaste ja kananmunat. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kaada seos pohjan päälle piirakkavuokaan. Ripottele fetakuutiot ja kirsikkatomaatin viipaleet päälle. Paista uunissa keskitasolla 200 asteessa n. 30 minuuttia. 

Valmis piirakka.

Suolaisen piirakan kaveriksi tein perus vihersalaattia, joka raikastaa hyvin rasvaista piirakkaa. 

Jälkiruuaksi piti tietenkin tehdä juustokakkua. Tällä kertaa kuitenkin uskalsin kokeilla paistettavaa juustokakkua. En ole koskaan tehnyt uunissa juustokakkua. Hyydytettyjä juustokakkuja olenkin tehnyt senkin edestä. Hyydytetyn juustokakun voi unohtaa jääkaappiin, mutta uuniin sitä ei voi unohtaa. Pahana tapanani on unohdella ruuat uuniin, joten skeptikkona (lue laiskana) olen päätynyt aina helppoihin hyydytettyihin kakkuihin. Työkaveri on useasti tuonut taivaallisen hyvää uunissa tehtyä juustokakkua, joten sen innoittamana päätin minäkin kokeilla. Googlasin parhaimman näköisen (tietenkin) juustiksen ja lähdin tekemään sitä. No eihän se ulkonäöllisesti ihan alkuperäisen ohjeen mukaiselta näyttänyt, mutta maku kait se tärkein on. :) Ohje löytyy täältä! 

Ohjeessa oli käytetty piparkakkutaikinaa pohjana ja se oli todella hyvä idea, ei ole sekään tullut aikaisemmin mieleen. Kakkuun tuli mausteeksi Cointreaun appelsiinilikööriä. Alkossa pyörin hetken aikaa miettien sopivaa vaihtoehtoa tuolle kohtuullisen hintavalle liköörille (huomioonottaen että sitä menee vain se 2rkl:sta). En kuitenkaan uskaltanut olla niin luova, että olisin summamutikassa ottanut jotain "mitätahansa"-likööriä, joten päädyin alkuperäiseen. Kyllä kait sen jossain saa kulumaan. Arvaattekin varmaan, että pääsi pari painokelvotonta sanaa, kun olin laittamassa likööriä kaappiin kakun valmistuksen jälkeen. No mutta mitäs sieltä kaapista löytyikään....aivan! Sitä samaa prleen appelsiinilikööriä! :D En todellakaan tiennyt/muistanut, että olen sellaisen ostanut. Ystävät, jotka mut paremmin tuntee tietää, että mitään likööri/viinavarastoja mulla ei ole. Ja siellä se vajaa likööripullo nakotti jylhässä yksinäisyydessään. No saipahan sekin kaverin itselleen. :) Täytyy varmaan leipoa useammin. Aika monta juustista täytyy tehdä, jotta nuo molemmat pullot saa käytettyä, huoh. 

Voin kertoa, että nuo kiisselisydämet olivat aika monen kirosanan saattamia. Monta kertaa jouduin niitä räätälöimään/kursimaan ja lopulta naurun kera luovuttamaan. Ei ole musta kondiittoriksi, jätän sen homman siskolle. Sorminäppäryyttä löytyy tarvittaessa työpaikalla ja käsitöissä, mutta leipomuksissa se on hyppinyt ohi. Kun sain sydämistä paistokelpoisia huomasin, että ne kutistuu paistuessa, joten ne alkuperäiset möykkyt kakussa olisivat muodostuneet kauniiksi sydämiksi. No ei kaikessa aina hyvä voi olla. :D

Harakan kusema kakku. :D

Vielä on juustokakkua jäljellä (enemmän kuin ylläolevassa kuvassa), joten tervetuloa maistamaan!