sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Tarinallisen neulekuvan salat - kurssi

Jyväskylän neulefestareilla oli mahdollisuus osallistua erilaisille neulekursseille ja valitsin niistä itselleni kaikista sopivimman. Toki olisin halunnut mm. Stephen Westin ja Veera Välimäenkin kursseille, mutta kaikkea ei voi saada. Eniten kuitenkin kaipasin vinkkejä valokuvaukseen, joka on ollut isona projektina pitkään. Toki osaan valokuvata, mutta ehkä se tarina valokuvien takaa on vielä puuttunut. Asia, joka kiehtoo tai vangitsee katsojan. Siksipä valitsin Jonna Hietalan Tarinallisen neulekuvan salat - kurssin. 


Niin kuin monessa muussakin harrastuksessa, myös valokuvaukseen pitää pikku hiljaa kasvaa ja aina oppii jotain uutta. Kurssi vastasi odotuksiani ja jopa ylitti ne. Palat alkoivat loksahtelemaan vihdoin paikoilleen ja pääsin taas asteen eteenpäin. Ehkä kuvauksen aihepiiri oli juuri sopiva oppimiseen. :)


Kurssille tuli ottaa mukaan lankaa tai neule, jonka halusi kuvata. Niin kuin moni muukin, luotin siihen, että ostoskassissa on riittämiin kuvattavaa materiaalia, enkä ottanut mitään kotoa mukaan. Toki mukana ollut keskeneräinen neuleprojekti toimi myös hyvänä mallina. Uppouduin niin omiin kuviini, etten kerennyt ollenkaan kuvaamaan muita kurssilaisia ja heidän neuleitaan. Se jäi harmittamaan, sillä olisin samalla voinut opetella liikkuvan kohteen kuvaamista, joka vielä vähän on hakusessa. :)


Alkuun kurssilla käytiin valokuvauksen perusasioita läpi mm. kameran asetuksia ja välineistöä sekä valotusta. Taas sai uuden säästöpossukohteen, kun Jonna kertoi vinkin hyvästä objektiivista, joka olisi vielä kohtuuhintainen. Olen käyttänyt viime aikoina enemmän zoomiobjektiivia, koska siinä on ollut enemmän mahdollisuuksia rajauksen suhteen ja kuvaan on mahtunut enemmän "tavaraa". Jonna kuitenkin muistutti 50mm:n objektiivin valovoimaisuudesta ja siitä kuinka sillä oikeasti saa kuvasta paljon enemmän irti. Nyt yritän taas ryhdistäytyä ja pidättäytyä ainakin blogikuvauksen suhteen tässä objektiivissa. :)


Alun priiffauksen jälkeen päästiin tosi toimiin, eli kuvailemaan. Vajaa parisen kymmentä naista sinkosi ympäri vanhan pappilan pihaa. Kuvausolosuhteet olivat hieman haasteelliset, sillä juuri siinä kohtaa aurinko päätti porottaa pilvettömältä taivaalta. Otimme kuitenkin haasteen vastaan! 


Aikaisemmilla valokuvauskursseilla, joilla olen käynyt on keskitytty siihen, että varjoja tulisi välttää. Tykkään itse todella tummista, värikkäistä ja kontrastisista kuvista (olette sen ehkä huomanneetkin). :) Jonnan kurssilla sai luvan olla synkkä ja käyttää varjoja tarinan kerronnassa. Syväterävyyden käyttö oli myös aika vahvassa roolissa. Kun kerrotaan jotain kuvalla, niin sen ei tarvitse olla terävä kauttaaltaan. Olen aikaisemmin pyrkinyt siihen, että kuva olisi mahdollisimman terävä. Ehkä siksi, etten ole oikein osannut hahmottaa sitä mitä haluan kuvassa tuoda esille. Näin sanottuna kuulostaa yksinkertaiselta, mutta mietittyäni asiaa tarkemmin, olen ehkä yrittänyt tunkea kuvaan liikaa asioita. En ole tuonut sitä yhtä tärkeimpää kohdetta tarpeeksi esille. Opin myös sen, että jos kuvaa vähän kauempaa, niin kohde terävöityy kokonaisuudessaan eikä vaan osittain. Jälkeenpäin kuvasta voi ylimääräiset rajata pois. 


Valokuvaamisen jälkeen käytiin pikaisesti yhden kurssilaisen kuvia läpi ja Jonna näytti omalla koneellaan, kuinka niitä  muokataan Photoshopin avulla. Mitä hän esimerkiksi omille kuvilleen tekee. Oli todella kiva nähdä muutamia hänen kuviaan ennen ja jälkeen muokkauksen. 


Ylhäällä näette (vasen) alkuperäisenä otetun kuvan lankakerästä ja sienestä. Kuvat eivät ole kuitenkaan täysin samat sillä muokkasin samaa kuvaa enkä muistanut tallettaa alkuperäistä kuvaa erikseen. Mutta tässä näette kuitenkin sen, mitä kaikkea kuvanmuokkausohjelmalla voi tehdä, myös niillä ilmaisilla. Itselläni on käytössä Nikonkin oma (joka menettelee) ja Gimp. Yleensä muokkaan kuvat RAWina Nikonin omalla ohjelmalla valmiiksi ja sen jälkeen muutan ne jpeg:ksi. 

Jonnan sanoin valokuvaus ei lopu siihen, kun kuvan on ottanut vaan se vasta alkaa. Eli kuva ei ole todellakana valmis sen jälkeen kun se on otettu. Joskus olen kironnut sitä, että kuvia joutuu niin paljon muokkaamaan ja se on aikaa vievää. Mutta se täytyy vaan hyväksyä osaksi valokuvausta, niin ne alan huiputkin tekee. Vähän se helpottaa, että niin ne muutkin muokkaa. :)


Auringon paisteen kanssa meinasi olla todellisia haasteita valkoisen taustan ja sukkien kanssa. Kaikki meinasi palaa puhki. Eikä sukkien turkoosi väri tullut esiin kuin muutamissa kuvissa, vahingossa. Näissäkin kuvissa se hieman huijaa liikaa sinisen puolella. Marjat osoittautuivat kivaksi kontrasti väriksi. Toivottavasti puskien omistaja ei kovasti pistänyt pahakseen vaikka muutaman sieltä nipistinkin. :)



Kuvat on otettu manuaalisäädöillä ja olen siitä todella innoissani! Tähän asti olen käyttänyt puoliautomatiikkaa ja kuvannut A-asetuksella (aukon valinta). Nyt uskalsin kokeilla säätää lähes kaikki arvot itse ja niistä jopa tuli jotain! :)


Lopuksi Jonna kävi jokaisen kuvat läpi kommentoiden ja antaen hyviä vinkkejä. Kolmetuntinen sujahti niin äkkiä, että ei edes huomannut, kun alkoi olla kiire hakemaan tavaroita Matkakeskuksen säilytyksestä.

Tämä hehkutus ei toki tarkoita että koko maailma olisi avautunut ja tästä lähin osaan kaiken kuvata, mutta olen ainakin yhden askeleen lähempänä sitä. :) Oikein lämpimästi suosittelen tätä kurssia muillekin, jos se joskus vielä järjestetään. 
Kiitos Jonna! <3

Miltä kuvat sinun silmään vaikuttivat? Onko selkeää eroa edelliseen? :)

3 kommenttia:

  1. Ihania kuvia ! Varsinkin nuo sukan terä kuvat oli todella kauniit :) itse tuli myös oltua festareilla perjantaina kasvivärjäys kurssilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, lämmittää mieltä! <3 Kasvivärjäys olisi voinut olla todella mielenkiintoista myös! :)

      Poista
  2. Upeita kuvia ja sävyjä. Itsekin painii aina kuvien kanssa, kun on sellainen satunnainen räpsijä ihan peruskameralla ilman mitään hienouksia. Huomannut, että ulkona luonnonvalossa saa paljon parempia kuvia kuin sisällä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se julkaistaan ylläpidon hyväksynnän jälkeen.