Jyväskylän neulefestarit

 

Neulominen todellakin lähtee lapasesta. :) 

Koska kuvia on enemmän kuin laki sallii, jaan kuvat kolmeen erään. Tässä postauksessa on yleiskuvia ja tunnelmia. Festareilla järjestettiin erilaisia neulekursseja, joihin olisin kaikkiin halunnut osallistua. Mutta järki voitti ja osallistuin Jonna Hietalan järjestämälle valokuvauskurssille, joka vastasi eniten tarpeisiini. Siitä kirjoitan omassa postauksessa ja festarilöydöt saavat myös oman postauksen.

Tästä alkaa valokuvien tulva. :)

Toivolan vanhalle pihalle oli kerääntynyt myyjiä jopa Ranskasta (La Bien Aimée) ja Italiasta (Snail Yarn) asti. Kotimaisista liikkeistä paikalla oli mm. uusi tuttavuus Kässäkerho PomPom, Louhittaren luola, Handu, iKKe, Hopeasäie ja monia muita ihania liikkeitä. Tietenkin paikalla oli myös itse järjestäjä Titityy, jolle iso kiitos onnistuneiden festareiden järjestämisestä! Lankojen väriloistoa oli joka puolella, ja niitä olisi voinut hypistellä vaikka kuinka kauan. Valinnan vaikeus oli todella suuri!

Shoppailujen välissä oli kiva ihan vaan istahtaa nauttimaan auringosta ja mistäs muusta kuin neulomisesta. Lauantaina sääkin sopivasti suosi neulojia.

Toivolan vanha piha on itsessään jo todella kaunis miljöö, josta olisi voinut ottaa vaikka kuinka paljon kuvia. Pieni oma idylli keskellä kaupungin vilskettä, joka unohtui täysin.

No todellakin kävin, ja vähän turhankin tarkkaan. :)

Vanha synnytyslaitos toimii nykyisin pienten butiikkien kotina ja renesanssityylinen sisustus teki vaikutuksen. Myynnissä oli mm. vaatteita, koruja ja keramiikkaa. Riiminkan vaatteet olivat aivan ihania, niinpä minäkin sorruin yhteen pellavamekkoon, josta myöhemmin kuvia. 

Titityyssä oli esillä paljon erilaisia neuleita. Myös Janina Kallio oli esittelemässä omia huivejaan. Neuleita katsellessa sai niin paljon erilaisia inspiraatioita, että ei tiedä mistä aloittaisi. Kävin useampaan kertaan ihastelemassa malleja ja lankoja, sillä aika ajoin butiikissa oli hyvin ruuhkaista. Onneksi sunnuntai-iltapäivällä oli väljempää niin sai rauhassa ihastella ja katsella, eikä tarvinnut koko aikaa pyydellä anteeksi, kun oli jonkun tiellä. 

Tykkäsin todella paljon Suviknitsin villapaidasta (vasemmalla) ja melkein jo siihen ostin langatkin, mutta valitettavasti järki voitti. Vaikkakin neule oli hurjan kaunis ja niiiiiin ihanan pehmeä, ei kaikkea voi ostaa kerralla. :) Tämän kuitenkin jätän hautumaan taka-alalle ja varmasti palaan siihen vielä.

Myös Veera Välimäen huivit ja neuleet olivat ihania! <3 

Toivolan vanhalla pihalla oli kahvio Muisto, joka tarjosi suussa sulavat tarjottavat koko viikonlopun. Huhuja kuulin, että moni kakku pääsi loppumaan kesken kaiken. En ihmettele yhtään, sillä ne olivat niin herkullisia.

Festareiden nimikkoleivos ja henkilökohtainen suosikkini,  OMNOMNOM!

Kahvilassa oli kiva turista tuntemattomien ihmisten kanssa ja kuulostella heidän festarifiiliksiään. Eipä kukaan mitään huonoa keksinyt sanottavaksi, muuta kuin sen ettei voinut ostaa kaikkea mitä oli tarjolla. :D



Pihalle oli tuotu maailman suloisimpia alpakoita Bianca, Papu ja yksi, jonka nimeä en muista. Alpakat olivat Tourulan tilalta.



Aika varovaisenoloisia kavereita olivat, mutta eivät yhtään häiriintyneet vaikka päivän aikana moni kävi heitä katsomassa. Sen verran kuitenkin arastelivat, etteivät antaneet silittää. Rikkakasvit maistuivat alpakoille ja pikku syöttäjiä löytyi pihapiiristä alpakoiden kyllästämiseen asti.



Sitten iltajuhlaan...



Iltajuhla järjestettiin Säynätsalon juhlatalo Juurikkasaaressa, joka oli järven ympäröimä keidas. Puitteet olivat ehdottomasti sopivat, eikä ahtaus päässyt haittaamaan, vaikka jonkin verran ruokaa ja juomaa saikin jonotella. Ruoka oli syötävää, olisin toivonut ehkä monipuolisuutta valokoimaan, mutta masu täyttyi ja se oli pääasia. Kahvila Muiston herkut olisi voineet tuoda iltajuhlaan, sillä tarjolla ei ollut mitään makeanhimoon. :)



Kaksi bussilastillista neulojia oli tullut paikalle viettämään iltaa, ei huono!

Illan ohjelmassa oli rentoa yhdessäoloa, neulestarojen haastattelua sekä livemusiikkia. Pääsimme ensimmäisinä näkemään Stephen Westin uuden videon It´s Brioche Stitch (yllä), joka oli erittäin viihdyttävä ja inspiroiva.

Westknits huivien loistoa.

Vaikka yksin olinkin festareilla liikeellä, ei tarvinnut kuitenkaan nurkassa nyhjöttää, vaan pääsin  keräläisten (lankakauppa Kerän neulojien) seuraan. Kiitos huipusta seurasta naiset! <3

Jokainen iltajuhlassa sai pienen tervetuliaispussin, jossa oli kolme erilaista pientä lankakerää. Illan aikana kävi kova kuhina, kun ihmiset yrittivät arvailla omia sekä toisten keriä. Jotkin langat olivat helpommin tunnistettavissa kuin toiset. Lista lankojen merkeistä löytyy Ravelrystä Jyväskylä summer festival keskusteluryhmästä. Oma neuleprojekti ei kovinkaan paljon päässyt eteenpäin iltajuhlan aikana, sillä ummikkona olin ottanut kirjoneuleen mukaan, jossa joutui koko ajan tuijottamaan ohjetta. Eihän siinä keskustelun lomassa kerennyt mitään ohjeita tuijottamaan, mutta se ei lienytkään pääasia, vaan hauskanpito. :)

 Vaikka sitä ei neulomisen keskellä kerinnyt kauheasti kuvailemaan, niin auringonlasku oli upeaa seurattavaa.

Kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen olen festareihin ja sen tarjontaan. Reissussa rähjääntynyt, väsynyt, mutta totaalisen onnellinen. Toivottavasti ensi vuonna taas tavataan! :)

Far Into the Forest

FAR INTO THE FORREST SUKAT

Lanka: Handun Merinosukkis

Puikot: 2,5 pyöröpuikot

Ohje: Far Into the Forest by Kristen Hall (L-koko)

Lankalaihis: -90g

Toukokuun lämpimien päivien aikaan oli ihana ulkoistaa neulominen parvekkeelle ja jottei neulominen olisi käynyt liian raskaaksi niin piti virvoittaa itseään mehujäällä, nam! 

Lankakauppa Kerä tuli myös sukkien kanssa tutuksi. Kukapa sitä yksin kotona neuloisi, jos voi neuloa hyvässä seurassa. :)

Käytin tilaisuuden hyväksi, kun oli kaunis sää. Nappasin kameran ja hyppäsin pyörän selkään. Aina sitä etsii uusia hienoja paikkoja kuvata käsitöitä, kun ei viitsi aina samaan valkoista tapettia vasten kuvailla. Sitä paitsi ulkona saa paljon enemmän valoa kuviin. :)

Kangasalan vanha kirkko pääsi tällä kertaa kuvaus kohteeksi. Viimeksi on tullut siellä käytyä, kun nuorin pikku sisko pääsi ripiltä eli hyvin kauan aikaa sitten. Ja nyt juhannuksena samainen sisko menee naimisiin, tosin ei tässä kirkossa. Hurjaa miten se aika kuluu!

Tämäkin kivikirkko on todella kaunis. Kivikirkoissa on sitä jotakin vanhaa pelkistetyn kaunista. Olen aikasemmin postannut Aitolahden kivikirkosta, joka myös on todella kaunis. Kangasalan kirkon pihaportista kun astelee, tuntuu että astuu johonkin aivan eri maailmaan. Liikenteen häly ja meteli vaimenee, ihminen väkisinkin hiljentyy ja rauhoittuu. 

Tässä vaiheessa kamera alkoi kiukuttelemaan ja kesti hetken aikaa ennen kuin tajusin, mikä oli ongelmana. Akku loppu, no eipä mitään, otetaan vara-akku laukusta esiin....no se vara-akku olikin sitten sopivasti kotona. Ei sinänsä yllätä yhtään, vain mulle voi käydä näin! :D Onneksi oli puhelimessa vähän paremmin akkua jäljellä niin ei tarvinnut tyhjin käsin lähteä polkemaan kotiin. 

Kirkon pihamuuri osoittautui hyväksi kontrastiksi keltaisille sukille, kiitos tästä vinkkauksesta kuuluu kaverille. :)

Puhelin ei todella aurinkoisella säällä näköjään saa kauheasti syvyyttä väreihin ja musta näyttää enemmän harmaalta ja keltainen todella kulahtaneelta. 

Sukkien kuvailun lomassa löytyi linssilude. Hetken siinä mittailtiin kumpi on kumman reviirillä, mutta päätettiin kuitenkin mahtua samalle tontille yhtäaikaa. :)

Muutama kuva sukista piti vielä kotona ottaa, sen ladatun akun kera, jotta värit näkyvät paremmin.

Olen sen aikaisemminkin maininnut, mutta tykkään todella paljon tehdä sukat yhtäaikaa pyöröpuikoilla ja varsinkin kun aloitetaan kärjestä varteen. Nämäkin on siis tehty Judy´s magic cast on mallilla ja en voi muuta sanoa, kuin taas kehua kuinka istuvat ja siistit sukat ovat. Varpaasta varteen kun tekee niin saa sukasta juuri oikean kokoisen eikä tarvitse miettiä riittääkö lanka vai ei, tekee niin pak´ljon kuin riittää. Varattuna näihin sukkiin oli 50g keltaista ja 50g mustaa lankaa ja lankaa jäi jäljelle n. 10g. :)

Hankala oli ottaa kuvia sukat jalassa vaikka olikin jalusta ja itselaukaisin. Mahtaa naapurit olleet ihmeissään, kun illalla näki meikäläisen kieppumassa joka ilman suuntaan kameran kera. Puhumattakaan siitä pyllistelystä, jonka heille soin, kun yritin tiirata kameran laukaisuhetkeä. Onneksi kuvista saa kuitenkin suurinpiirtein selville sukkien mallin. 

Handun sukkalanka on todella miellyttävä neuloa ja pehmeä tuntuista jalassa. Nyt jää nähtäväksi kuinka käyttäytyy käytössä. Mutta erittäin mukavat jalkaan! Jemmassa on lisää Handun samaa sukkalankaa violettina ja harmaana, joten nyt täytyykin etsiä joku hyvä sukkaohje niille! :)

Dexter

Kerrottakoon heti niille seuraajille, jotka eivät neulo yhtä fanaattisesti kuin minä, että kyse ei ole samannimisestä sarjasta. Sitä en tosin tiedä onko kyseinen sarja innoittanut tekijää, mahdollisesti sillä ohjeessa neule on punaisella langalla tehty. :)

DEXTER

Lanka: Baa Ram Ewe Titus White rose ja Crucible

Puikot: 3,5 ja 3,75mm pyöröpuikot

Ohje: Dexter by Isabell Kraemer

Lankalaihis: -350g

Nappien neulominen viivästytti kuvaamaan lähtemistä yllättävän paljon. Miten se aina onkin niin vaikeaa neuloa ne napit? Ei todellakaan ole mun lempipuuhaa. :) Lisäksi ne kivat napit, jotka halusin Dexteriin olivat tietenkin liian pieniä ja jouduin pienentämään myös napinläpiä. Seuraava neulepaita tarviikin tehdä ilman nappirivistöä, paljon helpompaa. 

Tämä on ensimmäinen neulepaitani, jonka olen itselleni tehnyt. Olen monesti siitä aina haaveillut, mutta aina se on jotenkin vaan jäänyt. Varmaan sen vuoksi, etten ole jaksanut tehdä niin isoa työtä ja vaatiihan se vähän rahaakin. :) Niin kuin aijemmassa postauksessa taisin kirjoittaakin niin lankakauppa Kerän työntekijä sai ylipuhuttua ostamaan Titus lankaa, kun kuulemma lanka olisi niin riittoisaa. Ja suositeli siitä tekemään juurikin tätä neulepaitaa, Dexteriä.

Dexter valmistui yllättävän nopeasti, mitä nyt pieniä purkusuunnitelmia lukuunottamatta ja oli todella kiva neuloa. Tein Dexteriin kirjoneuletta, koska olin ostanut kahta eri väristä Titus-lankaa. Kirjoneulekuvion löysin googlaamalla knit medieval heart. Halusin jonkin koristeellisen kuvion, jonka avulla olisi helppo vaihtaa väriä, eikä se näyttäisi niin suoraviivaiselta. Kirjoneulekuvio vei paljon enemmän lankaa, joten jos teet yksivärisenä niin varmasti 3 kerää Titusta riittää.

 Jälkeenpän ajateltuna olisi voinut neuleesta tehdä vähän pidemmänkin, mutta tehdessä alkoi hieman jännittää mahtuuko peppu neuleen alle, se kun ei mikään pikkiriikkinen ole. :D

Nyt kun saatiin tänne Pirkanmaallekin hieman aurinkoa niin työpäivän jälkeen oli kiva käydä vähän napsimassa kuvia valmiin Dexterin kanssa. Aurinko vaan kerkesi karata puiden taakse ennen kuin sain välineet kasaan, mutta onneksi oli silti valoisaa. Kuvaillessa huomasi kesän todellakin tulleen, sillä hyttyset olivat koko ajan kimpussa. Onneksi olivat sen verran horroksessa, etteivät päässeet pahaa vahinkoa tekemään, kun Ohvikin oli jäänyt kotiin. Olen hyttysenpistoksille allerginen ja joskus niistä tulee todella pahojakin paukamia.

Viimeisten valonpilkahdusten selfie. :)

Ja nämä "pienet" pirulaiset meinasivat tehdä metsäreissusta nyyhkyreissun hyttysten lisäksi. Pitää varmaan alkaa pikku hiljaa kyllästämään itseään setiritsiinillä, jotenkin se kevät/kesä pääsi yllättämään tänäkin vuonna yllättämään. :)