keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Italiaa ristiin rastiin, osa 2 Bernina express


No niin, nyt jatkuu vihdoin tarina Italian reissusta Bernina Expressin kyydissä. Suurin osa postauksesta on vain järjetöntä kuvatulvaa, mutta pääsette nauttimaan erilaisista maisemista mitä matkalla tuli vastaan. :)


Aamusta heti lähdettiin liikenteeseen Churin kaupungista ja meidän iloksi vaunut eivät täyttyneet kokonaan turisteista vaan oli paljon myös tyhjiä penkkejä, joilla pystyi hyppelehtimään kameran kanssa. Kanssa matkustajien iloksi tietysti. Jos olisin jaksanut raahata mukana jalustaa, olisin sen mielelläni tehnyt. Rinkkaan vaan ei olisi vaatteita sitten paljoa mahtunutkaan mukaan. Tämän vuoksi kuvat pääsivät ajoittain hieman tärähtelemään, kun piti katsoa ja sännätä joka paikkaan samalla. :)


Alkumatkasta oli kovinkin syksyiset maisemat ja vain vuoren huiput olivat lumen peitossa. Vaikka ne eivät tälläkään matkalla kunnolla kuvaan osuneet valkoista taivasta vasten. :)



Kukkuloilla oli mielenkiintoisia linnoja ja raunioita, joihin olisi ollut kiva pysähtyä.



Vehreässä maastossa oli ihania idyllisiä kyliä, missä huomion keskipisteenä oli aina kirkko. Kyllä näissä maisemissa voisi asua, tuskin kyllästyisi hetkeen. Kuvista päätellen ei uskoisi, että on marraskuun puoliväli. :)


Maisemajunan yksiä nähtävyyksiä olivat lukuisat näyttävät sillat, joita matkan varrella on peräti 196 ja tunneleita 55, joista pisin on n. 6km pitkä. Matkan aikana aina ystävällisesti kuulutettiin eri kielillä milloin olimme tulossa minkäkin nähtävyyden kohdalle. Ainoa huono puoli oli, että yleisen metelin (lähinnä junan ja amerikkalaisseurueen) vuoksi ei meinannut saada kuulutuksista selvää. :)



Filisurissa oleva Landwasser Viaduct, Bernina Express junamatkan korkein (136m) silta. 



Ihme ja kumma matkan aikana ei oikein neulomisesta tullut mitään. :D Junassa sai esitteen, jossa oli kivasti reitti piirretty karttaan ja myös ne nähtävyydet. 



Jos ei kuulutuksista saanut selvää, niin  sijaintia pystyi seuraamaan lehtisen lisäksi myös näyttötaululta tai pöydässä olevasta kartasta.


Ylemmäs kun päästiin alkoi luntakin olla jo maahan asti yltänyt. Aurinko paistoi täydellä teholla ja loi todella hauskoja efektejä kuviin. Ja vaikka oli keskipäivä, tuli tunnelma kuin olisi ollut iltahämärässä liikenteessä. 


Ennen korkeinta kohtaa Alp Grümiä ja pysähdystä oli järvi, joka näytti todella upealta. Voin vain kuvitella kesäaikaan, kun järvi loistaa turkoosina ja vuorten huipuilla saattaa olla vielä vähän lunta. 


Juna meni pitkään järven vierustaa ja hidasti huomattavasti vauhtia, jotta saatiin otettua kuvia. Ja niitähän sitten räpsittiin. :)


Ja olihan se näihin maisemiin pakko Breathing spacekin kuvata. :)



Churin suuntaan menevä Bernina express juna pysähtyi samaan aikaan Alp Grümissä ja sieltä purkautui myös lauma turisteja ihmettelemään maisemia. Kovasti lunta ihasteltiin perheen pienempien toimesta. :)


Alp Grümin "juna-asemalla" ei ollut muuta kuin ravintola. Paikalle ei pääse kuin junalla, ainakaan ei mitään teitä näkynyt missään. Pysähdysaika oli vain vartin, joten mitään kovin kummoista ateriaa ei kerkiäisi saman junan kyydissä syödä. Junia menee kaksi kertaa vuorokaudessa talviaikaan Tiranon suuntaan, joten ravintolaan olisi ollut mahdollista jäädä ja odottaa seuraavan junan tuloa. Meidän aikataulu ei valitettavasti sille riittänyt, mutta ehkä joskus toiste. :)


Järvet ja sillat jatkuivat vielä alaspäinkin tullessa.


Tässä vaiheessa aurinko paistoi melkein kohtisuoraan kameraan, joten se poltti kuvista väritkin. Aurinkolasit sai kaivaa esiin. :)


Hienosti junarata mutkitteli, niin sai junankin kuviin mukaan. Alkupään vaunut olivat tavallisia junan vaunuja ja 4 vaunua oli maisemavaunuja, joissa osa katostakin oli yhtä isoa ikkunalasia.


Allaolevan kuvan vuorten huipulta laskeuduttiin lopulta laaksoon ja matka jatkui vielä vähän matkaa Tiranoon asti. Kokonaisuudessaan junamatkaan meni 4h, mutta junaan voi hypätä myöhemminkin kyytiin ja tehdä päivän pysähdyksiä esimerkiksi St. Moritziin.  


Tiranossa oli junanvaihto Milanoon menevään junaan. Vaihtoaikaa oli mukavat 20 minuuttia. Suunnittelun kukkanen tuli tässä kohtaa matkaa esille, sillä matkasimme Veronaan yhdessä päivässä. Ja se tarkoitti sitä, että aikataulullisesti ei ollut aikaa pysähtyä Tiranoon pidemmäksi aikaa esimerkiksi lounaalle. Posottelimme suoriltaan n. 8tuntia junassa. Vaihtojen yhteydessä onneksi kerkesi käydä tankkaamassa eväsvarastoa. Myös hotellilla tankattu runsas aamupala auttoi pitämään nälän poissa pitkään. :) 


Juna Tiranosta Milanoon kulki Como järven viertä pitkän aikaa. Saatiin ihailla lähes kesäisiä maisemia ja auringon paistetta. Lämpöasteita oli n. +20C mikä tuntui hurjalta verrattuna muutamaan pakkasasteeseen mistä aamulla lähdettiin. 


Ja lopuksi vielä pieni videon pätkä junamatkasta. :) 



Huh huh, olipa varsinainen pläjäys. Olisi melkein vielä pitänyt erotella tämäkin postaus kahteen osaan. Toivottavasti jaksoitte seurata. Seuraavaksi mennäänkin sitten Veronan sykkeeseen. :)