keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Pääsiäisreissailua osa 3: Falu Gruva

Reissun pääkohde oli Falu Gruva eli Falunin kuparikaivos. Aikoinaan se oli Ruotsin tärkein työllistäjä ja sitä kutsuttiin Ruotsin aarrearkuksi. Kaivostyötä tehtiin jo 800 luvulta 1992 vuoteen asti. Kaivosten kupari käytettiin linnojen kattoihin, kirkontorneihin, kolikoihin ja talousastioihin ympäri Eurooppaa. Tänä päivänä kuparikaivos on yksi Unescon maailman perintökohteista.


Kuparikaivos sijaitsee ihan kaupungin laidalla, joten sinne pääsee Falunista kävellenkin. Tosin mennessä joutuu kävelemään pientä ylämäkeä lähes koko matkan. Alueella pääsee kävelemään 9€:lla (jotkut jopa lenkkeilivät), ja englannin kielinen turistikierros kaivoksen sisässä siihen lisäksi tuli maksamaan yhteensä n. 23€:a. Pikkasen kallista mun makuuni, mutta kaivoskierros oli ehdottomasti sen arvoista. Kerittiin kiertelemään alue ympäri ennen kuin päästiin kaivoskierrokselle.



Piharakennuksissa oli esitelty kaivoksen toimintaa eikä haitannut vaikka varsinainen museo olikin remontin vuoksi kiinni.


Neljällä eri kielellä rauhan sanomaa. 


Kesäkautena pääsee junalla kierroksen. 






Pikkuinen kahvila ja putiikki, missä oli kaikkea ihanaa vanhanaikaista myynnissä. Onneksi auto oli jo valmiiksi täynnä tavaraa. Bongasin kevään ensimmäisen jäätelönkin, joka oli hyvää! Juustokakkua ja marjoja. <3


Kierros kuparikaivoksen sisään alkoi näistä porteista. Saatiin ihanat sadetakit ja kypärät päähän. Kaivoksella oli todella vähän turisteja, mutta ei sentään saatu ihan omaa englannin kielistä opasta. :)


Tässä tynnyrissä myös työntekijät kulkivat töihin. Tynnyriin joutui hyppäämään vauhdissa kyytiin ja pois, jottei aikaa tuhlaantuisi. Hurjalta kuulosti touhu männä vuosina. Ei puhettakaan työntekijän suojista ja lakipykälistä. Hiljainen kunnioitus sen ajan työnteolle. 


Ahtaanpaikankammosta ei voinut kärsiä!


Myöhemmässä vaiheessa ymmärrettiin rakentaa portaat kaivokseen pääsyksi, mutta kaikki työtarvikkeensa ja soihdut joutui kantamaan samalla kertaa alas. Mielikuvitusta oli oltava ja ennen kuin paremmat ideat kehitettiin oli monta kulmakarvatonta työntekijää. :)


Entis- ja nykyajan portaat. :) Voitteko kuvitella, että noita vanhoja portaita pitkin on myös hevoset aikanaan kulkeneet. 



P...ahuusi (ylempi kuva). Se tietenkin piti olla näkyvällä paikalla, että tiedettiin onko se varattu vai ei. :)


Kuninkaalliset ovat päässeet ikuistamaan käyntinsä kaivoksella. Pienessä nurkassa kasvoi pieni kuusi, eli elämää kaivoksellakin on. Kuusi vaihdetaan näyttävyyden takia ulkona kasvatettuun (väärennökseen), koska kaivoksella kuusi kasvaa, muttei saa väriä, joten todellisuudessa kuusi olisi väritön. Olisin mielummin halunnut nähdä sen värittömän. :)


Paikka paikoin oli aika ahdasta kulkea.


Opas oli erittäin mukaansatempaava ja puhui hyvin ymmärrettävää englantia. Kierroksen huipennus oli, kun opas kertoi tarinan kauan kadonneesta sulhasesta, joka löydettiin vajaan 100 vuoden päästä kaivoksen sisältä. Kaivoksen mineraalit olivat säilyttäneet ruumiin lähes muuttumattomana. Tarina oli todella mielenkiintoinen ja huhu kertoo, että kaivoksesta saattaa vielä tänä päivänäkin löytyä kuolleita kaivostyöntekijöitä. Kylmät väreet menivät selkää pitkin, kun opas sammutti öljykynttilän hetkeksi aikaa ja tuli täysin pilkko pimeää sekä hiljaista.  


Suosittelen lämpimästi tätä paikkaa, jos näillä kulmilla liikutte. Käykää ihmeessä kaivoksen sisässä! Kaivoksilta matka jatkui kohti ruuhkaista Tukholmaa, josta taas oma postauksensa tulossa. :)

2 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoisen oloinen paikka - josta en ollut tainnut ikinä kuullakaan ennen tätä postaustasi. Mistä saitte idean lähteä tuonne? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mielenkiintoinen paikka. :) Idea lähti googlesta, mitä nähtävää keski-Ruotsissa on. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi, se julkaistaan ylläpidon hyväksynnän jälkeen.